30.11.2017 10:32
Ammattityövoiman puute on yhä useammin yritysten kasvun este
Suomessa on tällä hetkellä 100 000 avointa työpaikkaa. Samaan aikaan työttömyyden määrä on korkea, ja työttömyys on laskenut vain niukasti. Tämä viestii työmarkkinoiden yhteensopivuus- eli kohtaanto-ongelmasta. Ratkaisuissa korostuivat muun muassa ennakointi ja yhteistyö eri toimijoiden välillä. Kasvupalvelu-uudistus tuo muutoksia työnvälityspalveluihin.
Keski-Suomen kauppakamarin ja Elinkeinoelämän foorumin 28.11. teemana oli työvoimapula ja kuinka siihen pystytään vastaamaan. Avoimia työpaikkoja on valtava määrä, mutta samaan aikaan työttömyys on korkea, mikä viestittää siitä, että Suomessa on työmarkkinoiden yhteensopivuusongelma.
”Tällä hetkellä tilanne on se, että työn vastaanottaminen ei aina kannata”, sanoo Elinkeinoelämän Keskusliiton ekonomisti Simo Pinomaa.
Osaavan työvoiman puutteesta on tullut tämän hetken yritysten suurin kasvun este.
”Ammattityövoiman puute on suurin kasvun pullonkaula meidän yrityksessä, mikä on myös globaali ongelma. Tarve on erityisesti IT-alan työntekijöille. ICT-alalla on Euroopassa noin 200 000 avointa työpaikkaa. IT-alan kasvu tulee jatkumaan vielä pitkään ja sen kasvupotentiaali on vielä aliarvioitu Suomessa”, sanoo Landis+Gyrin toimitusjohtaja Ari Tolonen.
Puhujilta nousi esiin myös imagokysymys: työvoiman saatavuuteen vaikuttaa alan brändi, eli miten nuoret saadaan innostumaan tietyille aloille.
”Nuorille on onnistuttu myymään ajatus siitä, että korkeakoulutus on passi suoraan johtajien paikoille. Ei olla valmiita menemään suorittavaan työhön ja hankkimaan kultaakin kalliimpaa työkokemusta. Byrokratiaa pitäisi pystyä purkamaan niin, että työntekijöitä on helpompi saada töihin”, sanoo Lisäpalvelu Jyväskylän yksikönvetäjä Ville Varis.
Ammattityövoiman puute koskettaa useita eri toimialoja. Tiettyihin ammatteihin hakemuksia saadaan paljon, mutta tietyille aloille ei juuri ollenkaan.
”Ammattitaidon puute on syy, miksi ei löydetä oikeita henkilöitä töihin. Sähkö- ja automaatioasentajista sekä mekaanikkopuolella ja kaivos- ja kemianteollisuudessa on pulaa osaavista työntekijöistä”, sanoo CP Kelcon HR Manager Sari Vertanen.
Kasvupalvelu-uudistus – uusi mahdollisuus
Maakuntauudistuksessa osa ELY-keskusten ja TE-toimiston palveluista siirtyvät maakunnille vuoden 2020 alusta. Kasvupalvelu-uudistuksessa TE- ja yrityspalvelut yhdistetään kasvupalveluiksi, joka kokoaa yhteen työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palvelut. Kasvupalvelulla edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. Uudistuksessa maakunnat saavat valita, ostavatko nämä palvelut ulkoa. Palvelut tuotetaan kilpailullisella tuotantomallilla.
”Kasvupalvelu-uudistuksessa yksityisillä työnvälittäjillä eli henkilöstöpalveluyrityksillä on suuri rooli. Alan yritykset ovat muutoksen ytimessä, sillä yritykset ovat yhdistelleet pirstaleista työtä ja niissä myös tunnetaan yritysten tarpeet. Yksityistämisellä saadaan säästöjä ja ketteryyttä työnvälitykseen”, sanoo Henkilöstöpalveluyritysten liiton HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara.
Tuliara näkee kasvupalvelu-uudistuksen onnistumisen edellytyksiksi markkinoiden riittävän volyymin, maakuntien yhteistyön ja riittävät resurssit. Kilpailutukset on myös hoidettava Tuliaran mukaan ammattimaisesti. Tuliaralla on hyviä kokemuksia yksityisestä työnvälityksestä pilottihankkeiden muodossa.
”Parin viime vuoden aikana on kokeiltu tulosperusteisia ostopilotteja, joissa palveluntarjoajat ovat saaneet tuloksiin perustuen palkkion. Tulokset ovat olleet lupaavia, sillä yli puolet mukana olleista työttömistä on saatu työllistettyä. Haasteena on ollut se, ettei olla saatu riittävästi työttömiä pilotteihin”, sanoo Tuliara.
Asenteissa ja lainsäädännössä on vielä tekemistä, jotta työnteko olisi aina kannattavaa.
"Tukijärjestelmien on tuettava työn vastaanottamista, ei päinvastoin. Asenteita työtä kohtaan on muutettava. Ei ole ok olla työtön, jos on työllistettävissä. Kaikki työ on yhtä arvokasta. Kohtaanto ei työelämän murroksessa synny itsestään, vaan siihen tarvitaan panostusta ja resursseja”, summaa Tuliara.
Julkisen sektorin panostus työvoimapulaan
Keski-Suomessa työttömiä on noin 15 400. Keski-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen muistuttaa, että julkisen sektorin rooli työnvälityksessä on hyvin erilainen kuin henkilöstöpalvelualan yrityksillä. Julkisen työnvälityksen ensisijainen tehtävä on ylläpitää tietoa muun muassa työttömistä työnhakijoista ja työpaikoista sekä antaa lausuntoja.
Työttömyys on vähentynyt Keski-Suomessa, mistä Patrikainen kiittelee yrityksiä ja yrittäjiä. Keski-Suomen kunnissa on kuitenkin ongelmana se, että vuonna 2030 tilanne tulee useassa kunnassa olemaan se, että eläkkeellä olevia on enemmän kuin työssä olevia.
”Tämä on iso ongelma ja siihen on reagoitava ja ennakoitava nyt”, painottaa Patrikainen.
Patrikaisella onkin esittää useita toimenpiteitä ja ratkaisuehdotuksia kohtaanto-ongelmaan, kuten jatkuvaa ja kiinteästi työvoimatarpeita seuraavaa ennakointityötä, taustalle alan toimialojen seuranta, hiljaisten signaalien havainnointi ja rohkea kokeilu, oppilaitosten koulutustarjonnan kohdentamiseen vaikuttaminen ja edistäminen (sekä ammatillinen ja korkea-aste) sekä oppilaitosten kanssa tehtävä kiinteä yhteistyö.
”Uudet kasvupalvelukoulutukset, kuten kasvu-, muutos-, yrittäjyys- ja ammatilliset kotokoulutukset voivat osaltaan auttaa tähän ongelmaan.”
Keski-Suomen yrityslähtöinen ja kasvua tukeva osaamisekosysteemi
Keski-Suomen kauppakamari on osaltaan lähtenyt kartoittamaan ratkaisuja työvoimapulan selättämiseksi yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa Keski-Suomen yrityslähtöisen ja kasvua tukevan osaamisekosysteemin esiselvityksen avulla. Selvityksessä on tehty laadullisia haastatteluja, joiden avulla yritysten tarpeita ja toiveita on kartoitettu syvällisemmin. Selvitys jatkuu joulukuussa järjestettävillä workshopeilla, joihin kootaan yritysten, oppilaitosten ja julkisten toimijoiden edustajia, minkä tarkoituksena on löytää ratkaisuja ja syventää yhteistyötä.
”Vastauksissa korostuivat oppilaitosyhteistyön merkitys ja työssäoppimisen tärkeys. Tulevaisuuden osaamistarpeita yrityksissä tulee vastausten perusteella olemaan digitaalisuus ja sen tuomat toimintatapojen muutokset (automatisointi, teknologiat, kuluttajakäyttäytyminen), palveluosaaminen, ratkaisumyynti, ketterä kehittäminen (LEAN), projektiosaaminen, johtaminen ja esimiestyö sekä kulttuurituntemus ja kansainvälinen liiketoimintaosaaminen”, kiteyttää Keski-Suomen kauppakamarin koulutus- ja palvelupäällikkö Leena Räisänen.
Toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta työnhakijan työnhaku- ja työelämätaidot nähtiin tärkeänä.
”Unelmatyöntekijä on yhteistyökykyinen ja vuorovaikutustaitoinen moniosaaja, joka pystyy ja haluaa kehittää omaa työtään jatkuvan parantamisen periaatteella ja haluaa tehdä tulosta (yrittäjä-henkisyys). Unelmatyöntekijä haluaa ottaa vastuun työstään ja olla muutoksen kärjessä, valmis myös itse kehittymään. Ymmärtää muita kulttuureja ja oma elämänhallinta on kunnossa. Asenne on äärimmäisen tärkeä. Aletaanko tässä lähestyä amerikkalaista mallia, joissa tutkintonimikkeellä ei ole niin väliä? Miten tämä huomioidaan koulutuksessa nuorilla”, summaa Räisänen yritysten toiveita.