EK:n suhdannebarometri: Keski-Suomen palveluiden odotukset Suomen huippua
Elinkeinoelämän keskusliitto ja Keski-Suomen kauppakamari julkistivat yritysten tilannetta ja odotuksia kuvaavan suhdannebarometrin keskiviikkona 6.5. Keski-Suomessa näkymät ovat vahvistuneet kaikilla toimialoilla, ja teollisuuden investoinneissa on pientä vireyttä. Suhdanteet pysyvät kuitenkin keskimääräistä alempana
Elinkeinoelämän keskusliiton ja Keski-Suomen kauppakamarin julkistamasta EK:n suhdannebarometrista ilmeni, että palvelualan näkymät ovat erityisen korkealla Keski-Suomessa muuhun maahan verrattuna. Keski-Suomen teollisuuden ja rakentamisen suhdannearviot kohentuivat hieman vuoden 2015 alussa. Tämänhetkinen tilanne on kuitenkin edelleen tavanomaista huonompi, ja suhdannenäkymät ennakoivat tilanteen pysyvän pääosin ennallaan lähikuukausien aikana.
Huhtikuussa 13 % vastaajista arvioi suhdanteiden olevan hiipumassa ja 12 % ennakoi paranemista. Keski-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat lähellä koko maan keskiarvoa. Tuotantomäärät pienenivät jonkin verran tammi-maaliskuun aikana. Tuotantokehitys pysynee heikkona myös kesän aikana. Tuotantokapasiteetti on kohtalaisesti hyödynnettynä, sillä kapasiteetti on kokonaan käytössä 72 %:lla vastaajista. Tilauskirjat ovat yleisesti normaalia ohuemmat.
Henkilökunnan määrä on pysynyt kausivaihtelu huomioon ottaen likimain ennallaan alkuvuoden aikana. Kesällä työvoima laskee vähän, kun otetaan huomioon kausivaihtelu. Heikko kysyntä oli 33 prosentin osuudellaan yleisin tuotantokapeikko. Ammattitaitoisesta työvoimasta oli pula viidellä prosentilla. Kannattavuus on vuoden takaista heikompi. Vaikka rakennusalalla työttömyyttä on nyt paljon, voi vuoden päästä rakentajista olla jo pulaa.
-Asuntorakentamisella on ollut koko ajan kysyntää Keski-Suomessa. Kauppaa käydään kuitenkin lähinnä sijoittajien kesken. Yksityiset ostajat ovat varovaisia oman asunnon oston suhteen, vaikka korkotaso onkin matala ja vakaa. Julkisella puolella rakentaminen on hyvällä mallilla. Megahankkeiden käynnistyessä on haaste, mistä rakentajat löydetään. Vuoden päästä rakentajilla on jo kädet täynnä töitä, kertoi Skanskan Jyväskylän yksikön johtaja Jorma Mustakangas.
Palveluissa huhtikuussa 40 % vastaajista odotti suhdanteiden paranemista ja 8 % ennakoi heikkenemistä. Keski-Suomen palveluvastaajien suhdannenäkymät ovat koko maan keskiarvoa valoisammat. Myyntimäärät pysyivät keskimäärin ennallaan vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta toisella neljänneksellä myynnin odotetaan lisääntyvän. Työvoima supistui lievästi alkuvuoden 2015 aikana, ja henkilökunnan määrän arvioidaan vähenevän hieman myös lähikuukausina. Osuuskauppa Keskimaan toimitusjohtajan Antti Määtän mukaan kaupan ala ei kasva kuluvanakaan vuonna, vaan näkymät pysyvät tasaisen alhaalla.
-Matala suhdanne ja korkea verotus, joka nostaa lopputuotteen hintaa, vaikuttaa kielteisesti kulutukseen. Työmarkkinoissa on havaittavissa hitautta. Esimerkiksi ravintoloihin on vaikea saada osaavaa työvoimaa, vaikka tilastojen mukaan työttömäksi jääneitä on paljon, kertoi Antti Määttä.
S-ryhmä on vastannut kulutuksen muutokseen laskemalla tuotteiden hintoja. Ensi kuusta alkaen hintojen lasku alkaa myös S-marketeissa.
-Hintojen lasku otetaan pois katteista ja investoinneista. Halpuuttaminen koskee nimenomaan kotimaisia tuotteita. Kun ulkomaisten ja kotimaisten hintaero kapenee, se lisää toivottavasti kotimaisten tuotteiden myyntiä, kuvaili Määttä.
Elintarviketeollisuudessa kasvua ei ole Elosen Leipomo Oy:n toimitusjohtaja Jari Elosen mukaan näkyvissä. Leipomoala on kohdannut muutoksia, joihin sopeudutaan.
-Elintarvikealalla tuonti on noussut voimakkaasti, mutta toisaalta kotimaisuus on nouseva trendi. Myös ruokatrendien muutoksissa on oltava mukana. Esimerkiksi kauran ja gluteenittomien tuotteiden kysyntä on kasvanut. Ruokakauppojen tuotteiden hintojen laskeminen vaikuttaa markkinaan. Kun ostovoima kasvaa, saadaan tuotanto nousuun, kommentoi Jari Elonen.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Huhtikuussa 2015 tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 386 yritystä, jotka työllistävät Suomessa runsaat 280 000 henkilöä.