#

Eloseminaari – Keski-Suomen Dream team ja pelistrategia

Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen Yrittäjät ry kutsuivat yhdessä kaikki luottamushenkilönsä yhteiskokoukseen Eloseminaariin 11.8.2016. Tilaisuuden teemoina olivat kansainvälistyminen, digitalisoituminen sekä osaaminen ja verkostot. Iltapäivän aikana kuultiin myös Jyp Jyväskylä Oy:n Jari Lindströmin ja Kalle Koskisen luento huippu-urheilun ja liike-elämän lainalaisuuksista. Tutustu millaisia pelistrategioita luottamushenkilöt löysivät etsiessä parhaita käytänteitä ja yhteisprojektien aihioita päivän aiheisiin. Samalla voit tutustua myös viime kevään Valiokuntalöylyjen antiin sekä Keski-Suomen työllisyyskartoitukseeen.
​

Eloseminaari - koonti


Kansainvälistyminen




  1. Maahanmuuttajien hyödyntäminen





  • Maahanmuuttajilla on kieli- ja kulttuuriosaamista, substanssiosaamista omalta alaltaan sekä verkostoja kotimaassaan

  • Ammattitaito ja verkostot on saatava suomalaisyritysten hyötykäyttöön

  • Yrityskulttuurin muutos on lähdettävä yritysten sisältä esimerkiksi rekrytoinnin kautta

  • Kohtaamisfoorumeilla törmäytetään työllistymisestä kiinnostuneita maahanmuuttajia ja heidän osaamisestaan ja verkostoistaan kiinnostuneita yrityksiä





  1. KV-yhteistyö





  • Kasataan klusteri yrityksiä, jotka eivät suoraan kilpaile keskenään ja ovat kiinnostuneet samasta markkinasta

  • Ryhmässä on oltava yhteiset arvot, tavoitteet sekä luottamus

  • Toimitaan valitulla markkinalla yhdessä kontaktit jakaen, vinkit vaihtaen ja kokemukset kertoen

  • Hallitaan yhdessä kustannukset, kun kaikki eivät tee samoja asioita erikseen toisista tietämättä

  • Jari Lindströmin esimerkkiä mukaillen, ei viisi sormea harallaan, vaan käsi nyrkissä





  1. Growth Academy





  • Yrityksissä on monia kasvun ja kansainvälistymisen haasteita, mutta ei aina aikaresursseja niiden ratkaisemiseen

  • Opiskelijoita voitaisiin jatkossa hyödyntää yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sparrauksessa

  • Kootaan aiheesta kiinnostuneiden opiskelijoiden ryhmä yhdessä sovitun teeman äärelle kehittämään ideaa

  • Ideoita voidaan sparrata vaihtuvien teemoin ja opiskelijaryhmin

  • Kasvun asiantuntijat tuovat mukana kokemukset ja verkoston, opiskelijat uudet ideat ja innovaatiot

  • Kansainvälisten opiskelijoiden hyödyntäminen yrityksissä vaatisi harkitsemaan keinoja, joilla opiskelijoiden osaaminen ja yritysten tarve kohtaisi paremmin. Esimerkiksi välittäjätaho yritysten ja opiskelijapotentiaalin välillä varmistaisi molemminpuolisen hyödyn.

  • KV -opiskelijat voisivat usein pintapuoliseksi jäävän harjoittelun sijaan esim. työskennellä selkeästi isomman osan opinnoistaan yrityksissä. Tämä haastaa oppilaitokset työstämään esim. kansainvälisen myynnin koulutusohjelmaa oppisopimusmallityyliseen suuntaan.



Digitalisaatio




  1. Digitalisten järjestelmien käyttöönotto





  • Digitalisaatio rohkaisee ajattelemaan vanhoja asioita uudella tavalla, ei vaan tukemaan nykyisiä toimintamalleja

  • Digitalisaatio mahdollistaa vanhoillakin toimialoilla uusia liiketoimintamahdollisuuksia





  1. Digikummeja yrityksiin





  • Digitalisaation edetessä yrityksissä on jatkuvasti enemmän kysyntää erilaisille digitaidoille ja digityökaluille

  • Etenkin pk-yrityksissä on tarve digikummeille ”hoksauttajille”, joiden tehtävänä on kartoittaa yrityksen digitaalisia tarpeita ja kertoa niistä eli ”hoksauttaa”. Digikummi voi tarvittaessa perehdyttää työntekijät digitaitoihin ja työkaluihin tai vaihtoehtoisesti auttaa löytämään yritykselle sopivia ja digitaaliset tarpeet täyttäviä ja tukevia palvelupaketteja





  1. Palvelumuotoilu tutuksi





  • Digitalisaation mahdollisuuksia esitellään eri kanavissa paljolti. Myös palveluntarjoajat tarjoavat digitaalisia palvelujaan mm. toimintaa nopeuttavilla tai selkeyttävillä argumenteilla. Palvelua harkitsevat haluavat kuitenkin tietää, millaisia tuottoja palvelun käyttöönotolla olisi mahdollista saavuttaa. Toivotaan siis enemmän perusteita sille, etteivät digitaaliset palvelut ole vain kulujen lisääjiä vaan nimenomaan kulujen pienentäjiä tai uusien tulolähteiden mahdollistajia.

  • Ryhmässä pohdittiin, miksi monet hankituista palveluista jäävät käyttämättä. Löydettiin puutteita mm. käyttöönottokoulutuksissa kuin myös palvelujen sopivuudesta yritysten tarpeisiin. Ryhmän jäsenten mukaan palveluntarjoajat ja palveluiden ”rakentajat” (esim. koodarit) eivät tunne tarpeeksi hyvin asiakkaidensa liiketoimintaa. Olisiko syytä siis lisätä toimiala- ja liiketoimintaosaamista ICT-puolen koulutuksessa?

  • Pohdittiin esim. Keski-Suomen Liiton rahoittamaan hanketta, ”digitalisaatio osaksi liiketoimintaa”, jossa palvelumuotoilu olisi keskeisessä roolissa. Hankkeessa kohtaisivat niin yritykset kuin palveluntarjoajatkin. Hankkeen ideointi jäi pinnalliselle asteelle.




Osaaminen ja verkostot




  1. Osaamisen tunnistaminen ja verkostojen apu osaamisessa





  • On tärkeä tunnistaa mitä osataan itse ja mitä ei osaa

  • Verkostojen avulla tarpeellisen tiedon tai yhteistyökumppanin saa todennäköisesti nopeammin kuin ilman verkostoja.

  • Kauppakamari on tärkeä verkostojen luoja





  1. Yritysten tarpeet edellä





  • Kannustetaan oppilaitoksia ja yrityksiä lisäämään yhteistyötä entisestään. Opintojen käytännönlinkitys työelämään ja työllistymismahdollisuuksiin pitää tapahtua ajoissa. Osaaminen lisääntyy tekemällä ja opiskelun tulee tapahtua työelämää varten.

  • Yritykset opetukseen mukaan – molemminpuolinen oppiminen

  • Alueelliset verkostot ovat tärkeitä, mutta erittäin tärkeitä ovat myös toimialakohtaiset ja kansainväliset verkostot maailmalla. Niiden saavuttamiseksi apuna toimivat järjestötoimijat, kehittämisyhtiöt ja julkiset toimijat.

  • Kommunikaation nopeus on verkostoitumisen etu





  1. Lisää yhteistyötä ja jakamista





  • vanhoja raja-aitoja kaadettava niin organisaatioiden kuin yritystenkin välillä. Eloseminaari hyvä esimerkki siitä, että toimijat voivat yhdistää voimansa. Avoimempi kulttuuri.

  • Osaamista voi hakea ulkopuolelta, kaikkea osaamista ei tarvitse rekrytoida yritykseen. Tunnistetaan ja tunnustetaan omat osaamattomuuden alueet.

  • Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä entistä tiiviimmäksi. Opettamalla muita yrittäjä oppii myös itse omasta työstään.

  • Yritykset eivät verkostoidu, vaan ihmiset. Siirtyessään muualle työntekijä vie verkostonsa mukanaan, jos niitä ei ole osattu jakaa.

  • Tarvitaan KSK:n ja KSY:n järjestäminä ainakin kahdenlaisia tapahtumia: riittävän isoja (monipuolisesti eri ihmisiä ja uusia kasvoja) ja riittävän rajattuja (päästään syvemmälle johonkin aiheeseen)




Valiokuntalöylyt – Koonti



Osaaminen ja rekrytointi

Työpajassa keskusteltiin mm. työnantajakuvan kehittämisestä, piilotyöpaikoista, Helsingin imusta työmarkkinoilla, oppilaitosyhteistyöstä ja työmarkkinoilla läsnä olevasta kohtaamisen ongelmasta.

Työpajan kolme keskeistä toimenpidettä:


  • Kaivataan osaamista pk-yritysten työnantajakuvan kehittämiseen




Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen Yrittäjät, Jyväskylän kaupunki ja TE-palvelut Keski-Suomi järjestävät yhteistyössä Loistoduunarit-rekrytapahtuman, jossa saa hyödyllisiä vinkkejä rekrytointiin, kuulee työantajien tarinoita omasta työllistymisestä sekä luo tärkeitä kontakteja.

Lisätietoja >>


  • Oppilaitosyhteistyö ja yritysten näkyminen kampuksilla




Jo nyt yrityksillä on mahdollisuuksia tehdä aktiivista oppilaitosyhteistyötä, esimerkiksi harjoittelujen, projektitöiden, gradu- ja opinnäytetyön toimeksiantojen ja vierailijaluentojen kautta. Kauppakamari on ollut toteuttamassa mm. Kv-taksvärkkiä, Ikkuna työelämään – opiskelijoiden työpäivää sekä ETENE! – hanketta. Valiokuntalöylyillä ideoitiin myös yritysten ja opiskelijoiden kohtauttamista uusia osaajia vaativien alojen yrityksissä. Suunnitteilla onkin pitää ensimmäinen kohtaaminen Landis+Gyrillä, joka on rekrytoinut aktiivisesti osaajien.


  • Tehdä näkyväksi aloja, joissa on tarvetta osaaville työntekijöille




Jyväskylän kaupunki ja ICT-valiokunta julkaisevat yhteistyössä lehdistötiedotteen ICT-alan työllisyystilanteesta ja osaajatarpeista. Tavoitteena oli tehdä näkyväksi ICT-alan tarvetta työntekijöille.
Juttu julkaistiin Keskisuomalaisessa ja voit lukea sen klikkaamalla tästä >>


Arvoverkostot


Työpajassa käytiin aktiivista keskustelua mm. siitä, mitä arvoverkoston syntyminen vaatii, millaisia esteitä ja haasteita matkalla saattaa olla ja mikä voisi olla kauppakamari-verkoston rooli tässä.


  • Kasvu Invitation – kutsuverkosto, jonka tavoitteena on arvopohjaisen yhteistyöverkoston luominen, jossa toinen toistaan täydentävien yritysten kesken vallitsee luottamus ja sama tavoite.




Kootaan yhteen kasvunmaakunta-ryhmä, jossa on mukana Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen Yrittäjät sekä joukko keskisuomalaisia yrittäjiä ja julkisia elinkeinoelämää ja yrittäjyyttä tukevia tahoja. Ryhmässä työskennellään yhteisesti sovittujen tavoitteiden eteen ja kutsutaan työskentelyyn kulloisenkin tavoitteen kannalta keskeiset toimijat. Ryhmässä työskennellään sen eteen, että Keski-Suomi näyttäytyy jatkossakin kasvun maakuntana.


  • Sales Academy eli myyntiin keskittyvä koulutusohjelma Keski-Suomeen




Myynti- ja hankintaosaamiselle on yrityksissä aina kysyntää ja Keski-Suomeen toivottaisiinkin näihin keskittyvää kurssitoteutusta tai koulutusohjelmaa. Asia on esitelty Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallituksessa toiveena keskisuomalaisesta yrityskentästä.


  • Kartoitetaan tarvetta myynnin valiokunnan perustamiselle




Keski-Suomen kauppakamarin hallitus pohtii tänä vuonna valiokuntien määrää ja kokoonpano. Samassa pohdinnassa voidaan miettiä, onko Keski-Suomessa tarvetta myynnin valiokunnalle omanansa tai osana jonkin muun valiokunnan toimintaa.


Digijohtaminen


Tässä työpajassa pureuduttiin digitalisaation megatrendiin, digijohtamiseen sekä työkaluihin, joita voitaisiin jatkossa käyttää apuna esimerkiksi valiokuntatyöskentelyssä.


  • Etsitään sopivia työkaluja valiokuntatyön digitalisointiin




Työpajassa testasimme Olli-Pekka Juoperin johdolla Humapin digitaalisen työskentelyn työkalua. Kauppakamari on kartoittanut myös muita valiokuntatyöskentelyyn sopivia digityökaluja. Syksyn ja talven aikana testataan muutamia vaihtoehtoja sopivan työkalun löytymiseksi.


  • Pilotoidaan 1 minuutin esittelyvideot työpaikoilta




Videoiden rooli on jatkuvasti kasvava ja kynnystä niiden tekemiseen halutaan madaltaa. Yhdessä ideoitiin 1 minuutin esittelyvideot yrityksistä ja työpaikoilta hyödynnettäväksi esimerkiksi yrityksen markkinoinnissa, rekrytoinnin apuna tai kertomaan opiskelijoille alasta ja työllisyysnäkymistä.


Työllisyyskartoitus - koonti





  1. Mikä osaaminen korostuu yrityksissä seuraavien neljän vuoden aikana?



    • Uuden oppiminen ja innovointikyky kuuluvat nykyisin perustaitoihin ja korostuvat kautta eri toimialojen

    • Toimialatuntemus on välttämättömyys ja yritykset kilpailevat osaavasta henkilökunnasta. Osaavasta henkilökunnasta kiinnipitäminen edellyttää yritykseltä onnistunutta henkilöstöjohtamista.

    • Tiimissä toimiminen sekä kommunikointi- ja neuvottelutaidot nähdään tärkeänä toimialatuntemuksen rinnalla, jotta tiimi yltää parhaimpaansa.

    • Digitaalinen osaaminen läpäisee nykyisin kaikki toimialat

    • Myynti, markkinointi ja asiakaspalveluosaaminen pysyvät tärkeinä jatkossakin, koska asiakkaat ovat entistä valveutuneempia

    • Kulttuuriosaaminen korostuu kansainvälisessä toimintaympäristössä








  1. Miten Keski-Suomessa työpaikkojen määrä kehittyy seuraavien neljän vuoden aikana?



    • Julkisen puolen haasteet työllistämisessä jatkuvat, joten kasvu on löydyttävä yksityiseltä puolelta.

    • Keski-Suomessa toimialoista ainakin rakentaminen ja ICT-ala vetävät hyvin. Rakentamisen puolella erityisosaamisesta on jo nyt puutetta. ICT-puolella painottuvat web- ja mobiilipuolen osaaminen.

    • Uuden biotuotetehtaan rakentuminen Äänekoskelle luo työpaikkoja alihankintaverkostoihin, kuten kuljetuksen puolelle.

    • Työpaikan etsinnässä verkostojen rooli on edelleen merkittävä. Tätä olisi syytä jatkossa lähteä haastamaan, jotta yritykset löytävät pelipaikoilleen taitavimmat osaajat.

    • Keski-Suomessa, niin kuin muuallakin Suomessa, on haasteena osaavan henkilökunnan houkutteleminen maakuntiin. Koti- ja opiskelukaupunkien paluumuuttoon on etsittävä jatkossa uusia aseita.

    • Useilla aloilla työmarkkinoiden arvaamattomuus kuitenkin säilyy ja ratkaisuja haetaan prosessien tehostamisella sekä tuotteiden ja palveluiden uudistamisella kilpailukyvyn säilyttämiseksi.








  1. Miten alueen oppilaitoksista koulutetaan työvoimaa toimialan tarpeisiin? Onko jossain liikaa, jossain puutteita. Miten oppilaitoksista valmistuvien ammattitaito vastaa työelämän tarpeisiin?



    • Jyväskylän vahvuudeksi koetaan kattava oppilaitosten verkosto sekä ammatillisella että korkeakoulupuolella. Haasteena on kuitenkin saada osaajia kasvukeskusten ulkopuolelle maakuntaan.

    • Oppilaitosyhteistyö on tärkeää sekä yritysten että opiskelijoiden näkökulmasta tärkeää. Yhteistyöhön toivotaan puolin ja toisin joustavuutta.

    • Erityisesti kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä ja teknologiapainotteisilla aloilla perehdytysjakso korostuu, sillä oppilaitoksista löytyy harvoin täysin valmiita tekijöitä tai kokemusta uusimmasta teknologiasta.

    • Käytännönläheisillä aloilla, esimerkiksi matkailun ja kaupan aloilla, varhaisten työssäolojaksojen rooli on merkityksellinen. Harjoittelut ja kesätyöt ovat uramahdollisuuksien näkökulmasta tärkeitä jaksoja.

    • Perinteisille aloille, esimerkiksi teollisuuden puolelle, kaivataan alan uudelleen brändäystä houkuttelevuuden lisäämiseksi. Vastavalmistuneet ovat usein jakautuneet osaamisjanan ääripäihin, missä huiput erottuvat jo opiskeluaikana, mutta osaamisjanan toinenkin pää näkyy yrityksissä entistä useammin.

Keskuskauppakamarin tiedotteet