Kauppakamarit: Hallituksen esitys sähköautojen latauspisteistä on ylimitoitettu

”Direktiivi sähköautojen latausinfrasta on saanut Suomessa korean kansallisen kuorrutuksen, kun sitä ollaan tuomassa lainsäädäntöön. Ei ole kohtuullista, että yhdessä jäsenvaltiossa asetetaan huomattavasti korkeammat velvoitteet kuin muualla Euroopassa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

Hallituksen esityksen mukaan muihin kuin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, tulee asentaa latauspiste 10 prosentille pysäköintipaikoista vuoteen 2025 mennessä. Hallituksen esityksessä asetetaan vaatimusten velvoitteita yli direktiivin. Se koskee uusia, laajasti korjattavia ja olemassa olevia rakennuksia sekä pysäköintitaloja.

”Liian tiukkoja direktiivin ylittäviä vaatimuksia yrityksille ei pitäisi laittaa, sillä siitä kärsii koko kansantalous. Monet kaupalliset toimijat ovat jo lähteneet rakentamaan latauspisteitä omaehtoisesti”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

”Kaupan alan näkökulmasta lakiesitys sisältää riskejä, ja sitä olisi syytä tarkastella uudelleen. Riskinä on, että toteutuessaan väärällä teknologialla toteutetut alimitoitetut latauspaikat ovat väärissä paikoissa”, sanoo Keskimaan toimialajohtaja Heikki Tervanen.

Hallituksen esityksen perusteluissa nojataan parin tuhannen euron investointikustannuksiin latauspistettä kohden. Yrityksiltä saatujen tietojen mukaan kustannusten euromäärä voidaan tuplata esityksen arvioon verrattuna.

”Kaupoissa asioidaan keskimäärin 10-30 minuuttia kerrallaan, jolloin suurteho- ja pikalataus olisi lähempänä asiakkaiden odotuksia. Esimerkiksi 600-1000 pysäköintipaikan hypermarketin pysäköintialueelle pitäisi rakentaa 60-100 latauspaikkaa. Matalatehoisten latauspaikkojen rakentamisen kustannus tarkoittaisi S-ryhmälle 30 miljoonan euron kustannusta, kun taas suurteho- ja pikalatauspaikkojen rakentamisen kustannukset nousisivat jopa 300 miljoonaan euroon. Esityksen mukaisessa rakentamisvelvoitteessa ei ole huomioitu, että investointi ei kohdistu ainoastaan latauspistokkeisiin vaan lukuisten latauspisteiden myötä joudutaan saneeraamaan ja laajentamaan kiinteistöjen olemassa olevaa sähköinfraa. Uskomme markkinaehtoisuuteen, ja asiakkaiden tarpeisiin on vastattu rakentamalla latauspisteitä sinne missä asiakkaat niitä odottavat ja mitoittamalla latausteho asiakkaan odotusten mukaisesti”, sanoo Tervanen.

"Asia koskee lähes kaikkia kaupallisia toimijoita, joilla on asiakaspysäköintipaikkoja", sanoo Hiltunen.

Liikennesektorilla on suuri merkitys päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Kauppakamarit pitävät tärkeänä, että yhteisesti Eurooppa-tasolla määriteltyihin tavoitteisiin suhtaudutaan vakavasti.

”Euroopan sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että asiat, joista säädetään unionin tasolla, toimeenpannaan kansallisella tasolla ilman tarpeettomia kiristyksiä tai lisäyksiä EU-tason sääntelyyn,” Wood sanoo.

Kauppakamareiden mielestä direktiivi sähköautojen latausinfrasta ja aiemmin toimeenpantu direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrasta on yksi hyvä keino ratkaista ongelma siitä, että sähköautoja ei ole, koska niille ei ole latauspisteitä. Wood kuitenkin muistuttaa, että Suomen ei pidä ampua itseään jalkaan luomalla itselleen muita Euroopan maita tiukempia vaatimuksia.

”Ei ole mitään syytä asettaa yrityksiä epäedulliseen asemaan Suomen rajojen ulkopuolella oleviin kilpailijoihinsa nähden”, Wood sanoo.

Kauppakamarit korostavat teknologianeutraalia lähestymistapaa lainsäädännössä. Suomessa ajoneuvojen korkeat hinnat hidastavat ajoneuvokannan uusiutumista. Samaan aikaan teknologinen kehitys on nopeaa, jolloin pelkona on, että massiivisilla panostuksilla yhteen teknologiaan jätetään muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittyminen huomioimatta.

”Investoinnit tulee kohdentaa vaikutuksiltaan merkittävimpiin toimenpiteisiin. Hallituksen ehdotuksessa asetetut vaatimukset ovat ylimitoitettuja ja pahimmillaan niihin käytettävät taloudelliset investoinnit vähentävät muiden ilmastoystävällisten investointien tekemistä”, Wood sanoo.

Kauppakamarit pitävät hyvänä yhtenäistä sääntelyä EU-tasolla, millä edesautetaan mm. suomalaisten energiatehokkuusratkaisujen ja osaamisen sekä niihin liittyvien liiketoimintamallien kasvu- ja vientimahdollisuuksia Suomen rajojen ulkopuolelle. Direktiivi, jota nyt toimeenpannaan hallituksen esityksellä, tarjoaa ilman kansallista kuorrutustakin riittävän tason mahdollistamaan markkinaehtoisen kehityksen alalla. Markkinaehtoisen kehityksen avulla pystytään myös paremmin vastaamaan todellisiin tarpeisiin.

Keskuskauppakamarin lausunto on luettavissa täältä.