03.12.2018 14:01

Innovatiivisia ideoita rekrytointihaasteiden päihittämiseksi – opiskelijoiden visioista konkreettiseen toteutukseen

100 opiskelijaa, 20 ratkaisumallia

Innovaatioviikon aikana metallialan ja ICT-alan toimeksiantoja työsti yhteensä 100 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Monialaiset opiskelijaryhmät työstivät ratkaisumalleja kahteen kysymykseen: millä tavalla nuoret saadaan kiinnostumaan erityisesti metallialan ja ICT-alan koulutuspaikoista ja toisaalta sitä, mitä yritysten tulisi tehdä uusien ammattilaisten houkuttelemiseksi.

Kauppakamarina halusimme kannustaa tulevaisuuden lahjakkuuksia rohkeaan innovointiin. Taustatyön, haastattelujen, asiakastutkimusten, ratkaisuehdotusten konseptoinnin ja testauksen pohjalta syntyikin paljon kiinnostavia havaintoja ja käytännönläheisiä innovaatioita. Yhteensä saimme opiskelijoilta 20 erilaista ratkaisumallia.

Lisätietoa opinto-ohjaajille ja kiinnostavaa sisältöä sosiaaliseen mediaan

Metallialan ryhmien kyselyissä korostui vahvasti, että koko ala on varsin heikosti tunnettu. Varsinkin nuorilla on vähän tietoa alan ammatillisen koulutuksen vaihtoehdoista ja työllistymismahdollisuuksista. Ylipäätään metallialan työvoimapula oli vain harvojen haastateltujen tiedossa, vaikka alan yrityksissä ongelma on merkittävä.

Kun nuori miettii tulevaisuuden ammattiaan, tärkeimmäksi tietolähteeksi osoittautui opinto-ohjaaja. Tästä havainnosta syntyi kaksi innovaatiota: Oponetti ja Sorvin ääreen -ennakkomateriaali opinto-ohjaajille. Oponetin ajatuksena oli tietopankiksi koottu verkkosivusto, jossa opinto-ohjaajat ja yritykset voivat viestiä keskenään esimerkiksi yritysvierailuista. Yritykset voivat myös jakaa sivustolla omia esittelymateriaalejaan opojen työn tueksi. Sorvin ääreen -materiaalipankin avulla taas saadaan esiteltyä metallialaa valtakunnallisen brändin alla. Lyhyt esittelyvideo, tiivis faktaosio, alaan liittyvä tietovisailu ja yrityskontaktit antaisivat eväitä opoille jopa valtakunnallisesti. Oppilaitosyhteistyöhön liittyi vahvasti myös valinnainen kurssi, jossa opiskelijoille esiteltäisiin metallialan koulutusmahdollisuuksia ja työpaikkoja sekä toteutettaisiin yritysesittelyitä.

Sosiaalinen media ja videoiden hyödyntäminen nousivat esiin useamman ryhmän toteutuksissa. Sosiaalisen median kanavia voitaisiin hyödyntää tehokkaasti uudenlaisen brändin luomisessa, jotta koko metallialan kiinnostavuus kasvaa. Aktiivinen läsnäolo somekanavissa ja työpaikan arjen esitteleminen koettiin merkityksellisinä ja kiinnostavina. Lisäksi yritykseen kuin yritykseen nimettäisiin oma somevastaava. Videon merkitys puolestaan korostui erityisesti My day -ideassa, jossa myytinmurtaja-hengessä kerrottaisiin alan yritysten työntekijöiden tavallisesta työpäivästä. Videoita jaettaisiin edelleen sosiaalisessa mediassa.

Konkreettiseen käsillä tekemiseen panostettiin harrastepaja-ideassa, joka tarjoaisi mahdollisuuden oppia metallialan perusteet yhdessä ammattilaisen kanssa. Tavoitteena on tavoittaa erityisesti alanvaihtajat, jotka voisivat tutustua metallialan töihin ja yrityksiin harrastustoiminnan kautta. Toisaalta alanvaihtajia ja omaa koulutuspolkua pohtivia voidaan tavoittaa myös metallialan messuilla ja muissa tapahtumissa. Esimerkiksi Hae kun rauta on kuumaa -metallialan päivässä olisi mahdollisuus tutustua yritys- ja koulutusesittelyihin, työtarinoihin ja hands on -kokeiluihin.

Sosiaalisen median kanavat aktiiviseen käyttöön ja oppilaitosyhteistyöstä ratkaisuja rekrytointiin

ICT-alan ryhmien esityksistä nousi esiin metallialan tavoin, että alan työvoimavajeesta ei juurikaan tiedetä. Haastattelujen perusteella myös alan opiskelijat tuntevat melko heikosti keskisuomalaisia ICT-alan yrityksiä. Vastaukset herättävät huolen siitä, että osaajapulasta ei ole viestitty riittävästi eivätkä yritykset itse kerro toiminnastaan tarpeeksi opiskelijoiden suosimissa kanavissa, kuten sosiaalisessa mediassa. Näkyvyyden ja tietoisuuden lisäämiseen on syytä kiinnittää huomiota.

Sosiaalinen media on yrityksen näkyvyyden kulmakivi erityisesti nuoremman kohderyhmän keskuudessa. Tärkeimpinä kanavina mainittiin Facebook, Twitter, LinkedIn sekä Slack ja Discord. Kiinnostavasti toteutettu sosiaalisen median mainoskampanja alan yritysten työpaikoista olisikin yksi hyvä idea, jolla murrettaisiin myös alaa harkitsevien ennakkoluuloja. Potentiaaliset alalle kouluttautujat ja työnhakijat haluavat tietää erityisesti yrityksen työolosuhteista ja muista positiivisista seikoista, kuten työsuhde-eduista, työpaikalla viihtyvyydestä ja etenemismahdollisuuksista uralla. Jo nuorille koululaisille olisi hyvä viestiä alan mahdollisuuksista digitaalisissa kanavissa ja tarjota kesätyöpaikkoja.

Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö koettiin kannattavaksi monen ryhmän ratkaisuesityksessä. Esimerkiksi opiskelijoiden harjoittelu- ja työkokeilumahdollisuuksia tulisi lisätä ja luoda näin entistä parempi yhteys työnantajan ja opiskelijan välille oikeiden töiden kautta. Tällöin alan opiskelijat pystyisivät siirtymään virallisesti työelämään nykyistä jouhevammin. Jo työelämässä olevien ICT-alan asiantuntijoiden osaamista olisi hyvä päivittää jatkuvasti, sillä ala tunnetusti kehittyy nopeasti.

Innovaatioista käytännön toteutukseen

Kauppakamarin ja sen valiokuntien missiona on ajaa koko Keski-Suomen elinkeinoelämän etua. Tähän tavoitteeseen JAMKin Innovaatioviikko tarjosi oivan ja käytännönläheisen alustan, sillä opiskelijoiden ansiosta paikallisille yrityksille pystyttiin tarjoamaan konkreettisia eväitä rekrytoinnin haasteisiin ja uusien osaajien löytämiseen.

Valmistus- ja tuotantovaliokunta otti saman tien opiskelijoiden innovaatioista työn alle yritysten ja oppilaitosten yhteistyön lisäämisen. Tavoitteena on tiedottaa Keski-Suomen alueen opinto-ohjaajia paikallisista metallialan yrityksistä ja koota opoille alan tietopankkia opiskelijoiden koulutusvalintojen tueksi. Oponetistä voi siis tulla pian totta. Myös valiokunnan yritykset ovat lupautuneet viestimään omasta toiminnastaan esimerkiksi videoiden avulla ja levittämään siten tietoisuutta metallialasta.

Valmistus- ja tuotantovaliokunnan ansiosta työ on siis jo hyvällä alulla. Kauppakamarina toivomme, että mahdollisimman moni muukin innovaatio pääsisi lähitulevaisuudessa käytäntöön. Kannustammekin nyt myös paikallisia yrityksiä, että ne hyödyntäisivät nuorten opiskelijoiden ideoita omissa rekrytointihaasteissaan.

Kauppakamarina annamme mielellämme lisätietoja opiskelijaryhmien innovaatioista. Olethan siis yhteydessä Merja Honkaseen (merja.honkanen@kskauppakamari.fi).