Joka kolmas yritys ei löydä sopivaa työvoimaa – Keski-Suomessa yli puolet vastaajista uskoo työpaikkojen määrän kasvavan

Työvoiman kohtaanto-ongelmat ovat kasvussa Suomessa. Yhä useampi yritysjohtaja ei Alueiden kilpailukyky -selvityksen mukaan löydä heikosta työllisyystilanteesta huolimatta sopivaa työvoimaa. Selvityksestä ilmenee myös, että Keski-Suomessa usko työpaikkojen määrän kasvuun on toiseksi vahvinta koko maassa. Työvoiman tarjonta ja liikenneyhteyksien kehittäminen ovat yritysten mielestä tärkeimpiä keinoja, joilla aluekehitystä voidaan edistää. Kuusi kymmenestä valitsee myös yrityksen sijaintipaikan näiden tekijöiden perusteella. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2016 -selvityksestä, johon vastasi 1 122 yritysjohtajaa kaikkialta Suomesta

“Voimistunut kohtaanto-ongelma näkyy sekä pitkäaikaistyöttömien määrän kasvuna että tiettyjen työpaikkojen rekrytointiprosessien pitkittymisenä,” summaa selvityksen laatija, Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario tuloksia.

Koko maassa kolmanneksella yrityksistä on vaikeuksia saada osaajia. Kymenlaaksossa osuus on suurin, 44 prosenttia. Keski-Suomessa vastaava luku on 31 prosenttia. Toimialoista haasteet ovat suurimmat rakennusalalla, jossa neljällä kymmenestä on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Kaupan alalla joka viidennellä, teollisuudessa neljäsosalla ja palvelualalla joka kolmannella yrityksellä on vaikeuksia löytää työvoimaa. Tyytymättömämpiä työnhakijoiden koulutustasoon ja osaamiseen ovat rakennusalan yritykset.

“Työvoiman kohtaanto-ongelmien kasvu vaatii uusia, työvoiman liikkuvuutta edistäviä keinoja osaavan työvoiman ja työpaikkojen kohtaamiseksi. Ratkaisuja työvoiman kohtaanto-ongelmiin on löydettävä, muuten yritysten uudistuminen vaikeutuu ja hallituksen 72 prosentin työllisyystavoite jää haaveeksi,” arvioi Saario.

Yritysjohtajien mukaan ratkaisuja rekrytointihaasteisiin voidaan löytää koulutustarjonnasta ja koulutuksen ennakoinnista, oppilaitosyhteistyöstä, liikenneyhteyksistä, kohtuuhintaisten asuntojen saatavuudesta ja erilaisista kannustimista.



Liikenneverkon huono kunto huolestuttaa yritysjohtajia

Yritykset hakeutuvat hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Liikenneväylien kunto huolestuttaa yritysjohtajia: 77 prosenttia pitää liikenneväylien kuntoa kiireellisenä kehityskohteena.

“Liikenneväylien kunto oli kehityskohteista ykkössijalla lähes koko maassa. Ahvenanmaalla kiireellisimpänä kehityskohteena pidettiin lentoyhteyksiä ja Raumalla rannikon valtasuonen, kasitien kehittämistä,“ Saario tarkentaa.

Yritysjohtajien mukaan myös ratakapasiteetin tulee palvella paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Länsi-Uudellamaalla ratayhteyksien kehittämistä toivovia on eniten, eli 70 prosenttia. Rautatieliikenne on tärkeä kehittämiskohde viidellä alueella.

Yritysjohtajat pitävät ehdottoman tärkeinä, että yritysten kustannustaakka ei kasva ja pitkistä etäisyyksistä aiheutuvaa kilpailuhaittaa minimoidaan.

“Yritysjohtajat suhtautuvat varauksellisesti kaavailtuihin tienkäyttömaksuihin. Suomalaiset yritysjohtajat haluaisivat myös eroon Itämeren kilpailua vääristävistä merenkulun väylämaksuista, joita Baltian maat eivät peri,” painottaa Saario.

Selvityksessä kartoitetaan eri alueiden ja toimialojen kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden esteitä. Työvoiman ja liikenteen lisäksi kehityskohteina nousevat muun muassa digitalisaatio, koulutus, tietoliikenneyhteydet ja sääntely.

“Näihin kehitysmahdollisuuksiin tarttuminen sekä esteiden ratkaiseminen tukee yrityskentän sekä koko Suomen kilpailukykyä ja menestystä,“ Saario sanoo.



Myönteisiä piirteitä Keski-Suomessa

Selvityksessä kerrotaan myös, että Keski-Suomessa yritysten johtajista 54 prosenttia uskoo työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana. Alueittain vertaillen Keski-Suomessa usko työpaikkojen määrän kasvuun on toiseksi vahvinta koko maassa Riihimäki-Hyvinkää -alueen rinnalla (54 prosenttia vastaajista). Edellä on vain Kuopio (56 prosenttia). Heikoiten tilannetta arvioidaan Satakunnassa, jossa työpaikkojen määrän kasvuun uskoo 22 prosenttia vastaajista ja työpaikkojen määrän vähenemistä arvoineiden osuuskin on suurin, 26 prosenttia.

Toinen esiinnouseva seikka on yritysjohtajien antama myönteinen arvio kauppakamarien toiminnasta. Kauppakamarit nähdään selkeästi parhaimpina yritysten kansainvälistymispyrkimysten tukijoina verrattuna muihin toimijoihin (Finnvera, TEKES, yliopistot, Finpro, ammattikorkeakoulut, alueelliset kehitysyhtiöt, ELY-keskukset).

”Hienoa huomata, että kaikista yrityksistä 44 prosenttia ja yli puolet yrityksistä, joilla on ulkomaantoimintoja arvioi, että kauppakamarit tukevat yritysten kansainvälistymistä hyvin tai erittäin hyvin”, toteaa Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen tyytyväisenä.

Tutustu Alueiden kilpailukyky 2016 tutkimuksen tuloksiin klikkaamalla kuvaa

Keskuskauppakamari on tutkinut vuodesta 2000 lähtien alueellisten tekijöiden vaikutusta yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen Suomessa. Alueiden kilpailukyky 2016 on seitsemäs aihepiiriin liittyvä tutkimus. Koko maan kattava Alueiden kilpailukyky 2016 -selvitys perustuu 1122 Suomessa toimivan yrityksen vastauksiin. Kyselyn toteutti Taloustutkimus Keskuskauppakamarin toimeksiannosta. Selvityksen vastaajista suurin osa (71 %) oli yritysten toimitusjohtajia.

Lisätietoja:

Kaisa Saario, Selvityksen laatija,
alue- ja rakennepolitiikkaan sekä liikenneasioihin erikoistunut Keskuskauppakamarin asiantuntija
040 561 3597
kaisa.saario@chamber.fi

Uljas Valkeinen,
Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja,
050 5688555
uljas.valkeinen@kauppakamari.fi