Jyväskylä–Pieksämäki-radan perusparannus on toteutettava suunnitellusti

Kuvituskuva: Adobe Stock

Väylävirasto on toteuttanut Jyväskylä–Pieksämäki-rataosan perusparannusta vuodesta 2022 alkaen. Väylävirasto on tiedottanut, että hankkeen kaksi viimeistä päällysrakenneurakkaa välillä Hankasalmi–Pieksämäki ja tasoristeyksien poistot eivät toteudu suunnittelun mukaisesti, koska hankkeelle ei ole osoitettu rahoitusta vuosille 2026–2028. Näin ollen hankkeen toteutuminen uhkaa jäädä puolitiehen. Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakuntien johto ja kauppakamarit esittävät, että Jyväskylä-Pieksämäki perusparannus ja tasoristeyksien poistot toteutetaan alkuperäisen aikataulun ja suunnitelman mukaisesti vuosina 2026-2028 ja toteuttamiseen osoitetaan riittävä rahoitus (60 M€).

Väylävirasto on toteuttanut Jyväskylä–Pieksämäki-rataosan perusparannusta vuodesta 2022 alkaen. Hankekokonaisuuden tavoitteena on rataverkon käytettävyyden ja täsmällisyyden sekä liikenneturvallisuuden parantaminen. Hankkeessa toteutetaan muun muassa turvalaitteiden uusinta koko yhteysvälille ja päällysrakenteen vaihtoa on tehty Jyväskylän ratapihalla, Jyväskylä–Vaajakoski ja Lievestuore–Hankasalmi. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 130 miljoonaa euroa ja tähän mennessä toteutukseen edenneiden toimenpiteiden kustannukset ovat noin 70 miljoonaa euroa.

Väylävirasto on tiedottanut, että hankkeen kaksi viimeistä päällysrakenneurakkaa välillä Hankasalmi–Pieksämäki ja tasoristeyksien poistot eivät toteudu suunnittelun mukaisesti, koska hankkeelle ei ole osoitettu rahoitusta vuosille 2026–2028. Näin ollen hankkeen toteutuminen uhkaa jäädä puolitiehen.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylä-Pieksämäki perusparannus ja tasoristeyksien poistot toteutetaan alkuperäisen aikataulun ja suunnitelman mukaisesti vuosina 2026-2028 ja toteuttamiseen osoitetaan riittävä rahoitus (60 M€).

Jyväskylä–Pieksämäki-rataosa on merkittävä länsi-itäsuuntainen raideyhteys, joka mahdollistaa liikenteen Joensuusta länsirannikon satamiin. Rata kuuluu Euroopan laajuiseen TEN-T liikenneverkkoon ja on osa Suomen rataverkon pääväyliä. Radalla on merkittävä määrä sekä henkilö- ja tavaraliikennettä. Rataosalla tehtiin 405 000 matkaa ja sillä oli tavaraliikennettä reilut 2 miljoonaa tonnia vuonna 2024. Rataosa on merkittävä koko Suomen rataverkon toimintavarmuudelle ja huoltovarmuudelle. Peruskorjauksen edellyttämät suunnitelmat ovat valmiita tai valmistuvat vuoden 2025 aikana, joten niiden toteuttamatta jättäminen olisi jo käytettyjen resurssien hukkaamista.

Heini Utunen, maakuntajohtaja
Etelä-Savon maakuntaliitto

Markus Hirvonen, maakuntajohtaja
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja
Jyväskylän kaupunki

Linda Leinonen, kunnanjohtaja
Laukaan kunta

Joonas Hänninen, kaupunginjohtaja
Varkauden kaupunki

Ari Hiltunen, toimitusjohtaja
Keski-Suomen kauppakamari

Pekka Hokkanen, maakuntajohtaja
Keski-Suomen liitto

Tytti Määttä, maakuntajohtaja
Pohjois-Savon liitto

Matti Mäkinen, kunnanjohtaja
Hankasalmen kunta

Emilia Savolainen, kaupunginjohtaja
Pieksämäen kaupunki

Teppo Leinonen, toimitusjohtaja
Etelä-Savon kauppakamari

Kaija Savolainen, toimitusjohtaja
Kuopion alueen kauppakamari