07.11.2023 14:47

Kauppakamarikysely: Ammatillinen osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita – 42 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä tyytymättömiä ammattiin valmistuneiden osaamiseen

Kauppakamarikyselyn mukaan 42 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä kokee, ettei ammattiin valmistuneiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita. 30 prosenttia heistä arvioi osaamisen vastaavan työelämän tarpeita huonosti ja 12 prosenttia erittäin huonosti. 21 prosenttia vastaajista kertoo osaamisen vastaavan työelämän tarpeita hyvin tai erittäin hyvin.
Kyselyssä kysymykseen saivat vastata ne yritykset, jotka olivat kertoneet tarvitsevansa toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita osaajia.

”Kyselymme mukaan keskisuomalaisilla yrityksillä on pulaa ammatillisen koulutuksen suorittaneista. Yrityksillä ei yksistään riitä resurssit kouluttaa työvoimaa, vaan hyvät valmiudet työelämään tulisi saada jo koulussa. Tämä suunta näyttää huolestuttavalta”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi yritysten vastauksissa nousi esiin kolme keinoa. Koulutuksen sisältöjen kehittämistä vastaamaan paremmin työelämän tarpeita piti jonkin verran tärkeänä, tärkeänä tai erittäin tärkeänä 93 prosenttia, työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamista 91 prosenttia ja yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä 90 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä.

Kyselyn mukaan koulutuksen saaneiden osaajien tarve kohdentuu erityisesti muutamalle alalle: kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden aloille (71 %), tietojenkäsittely ja tietoliikennealoille (68 %), tekniikan aloille (58 %) sekä palvelualoille (54 %).

Keskisuomalaiset yritykset suhtautuvat kansainvälisten osaajien rekrytointiin positiivisesti

Kyselyssä kysyttiin myös yritysten asenteita ja kokemuksia kansainvälisten osaajien rekrytointeihin liittyen. Keskisuomalaisista yrityksistä 48 prosenttia on harkinnut tai voisi harkita kansainvälisen osaajan rekrytoimista tai vuokraamista. Kansainvälisiä osaajia jo palkanneista keskisuomalaisista yrityksistä yli puolet arvioi kokemuksensa positiiviseksi, loput neutraaliksi.

Kyselyn mukaan vain 18 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä kokee valmiutensa rekrytointiin tai vuokraamiseen olevan hyvät tai erittäin hyvät. 34 prosenttia kuvailee valmiuksiaan kuitenkin erittäin heikoiksi tai heikoiksi.

Keskeisimmiksi puutteiksi rekrytointivalmiuksiin nousevat erityisesti kielitaitoon ja rekrytointiprosessiin liittyvät kysymykset. Keskisuomalaisista yrityksistä 39 prosenttia arvioi, etteivät ne tiedä, mistä rekrytoida kansainvälisiä osaajia. Kolmannes kertoo, ettei englannin kielen käyttäminen tunnu luontevalta työyhteisössä. 30 prosenttia yrityksistä arvioi, ettei heillä ole mahdollisuuksia tarjota kielikoulutusta kansainväliselle osaajalle.

”Tähän on syytä reagoida. Keskisuomalaiset yritykset eivät tiedä, mistä ne löytäisivät kansainvälisiä osaajia, heillä ei ole mahdollisuutta tarjota kielikoulutusta tai englannin kielen käyttäminen ei tunnu luontevalta työyhteisössä. Eri toimijoiden tulee huomioida, ettei pk-yrityksillä ei ole yksistään resurssia”, sanoo Hiltunen.

Yrityksiltä kysyttiin myös, millaista apua ne tarvitsisivat kansainvälisten osaajien rekrytoimiseen tai vuokraamiseen. Vastaajat sanovat tarvitsevansa taloudellista tukea palkkaukseen (58 %) ja kielikoulutuksiin (49 %) sekä koulutusta tai ohjausta kansainväliseen rekrytointiin (27 %).
Keskeisimpänä tahona avun tarjoamiseen kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa yritykset pitävät työllisyyspalveluja (61 %), työ- ja elinkeinoministeriötä (36 %) ja ammatillisia oppilaitoksia (33 %).