04.05.2023 09:44
Kauppakamarikysely: Keskisuomalaisista yrityksistä 79 prosenttia pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä tärkeänä tulevalla hallituskaudella
Suomen johtava teknisen eristämisen asiantuntija Kespet on viimeisen viidentoista vuoden aikana palkannut tuotantoon työvoimaa suoraan ulkomailta sekä Suomessa asuvia ulkomaalaisia. Kespetin toimitusjohtaja Pekka Asikainen on ollut pääasiassa tyytyväinen rekrytointeihin. Kuva: Kespet
Tuoreesta kauppakamarien jäsenyritykselleen toteuttamasta talouskyselystä selviää, että jopa 79 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä tulevalla hallituskaudella tärkeänä.
Kyselyn mukaan 31 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä erittäin tärkeänä ja 48 prosenttia hieman tärkeänä. 16 prosenttia vastanneista ei pidä työperäistä maahanmuuttoa ollenkaan tärkeänä.
”Tulos ei ole yllättävä, sillä saamme yrityksiltä edelleen viestiä työntekijä- ja osaajapulasta laskusuhdanteesta huolimatta. Yritykset odottavat tilanteen helpottamiseksi ratkaisuja tulevalta hallituskaudelta”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.
Kyselystä selviää, että ammattitaitoisen työvoiman puute rajoittaa tällä hetkellä jo merkittävästi yritysten toimintaa. Vastanneista keskisuomalaisista yrityksistä 27 prosenttia kertoi työvoiman puutteen vaikuttavan yrityksen toimintaan. Tätä enemmän toimintaan vaikuttaa vain riittämätön kysyntä, jonka arvioi eniten haittaavaksi tekijäksi 42 prosenttia keskisuomalaisista vastanneista.
Kauppakamarit ovat esittäneet, että työperäisen maahanmuuton vauhdittamisen tulee olla yksi seuraavan hallituskauden kärkihankkeista, jotta syventynyt osaajapula ei muodostaisi pysyvää pullonkaulaa yritysten kasvulle ja tulisi näin esteeksi Suomen talouskasvulle.
Lähes viidennes harkinnut rekrytointia tai rekrytoinut työvoimaa ulkomailta
Kauppakamarikyselystä selviää, että haasteet kotimaisen työvoiman saatavuudessa ovat kasvattaneet työvoiman rekrytoimista ulkomailta. Yrityksiltä kysyttiin, ovatko kotimaisen työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet vaikuttaneet yrityksen rekrytointiin tai rekrytointiaikeisiin ulkomailta.
Kahdeksan prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä vastasi rekrytoineensa työvoimaa ulkomailta ja 10 prosenttia vastasi harkinneensa työvoiman rekrytoimista ulkomailta. 76 prosenttia vastanneista yrityksistä ei ole rekrytoinut ulkomailta.
”Paljon on vielä tehtävissä. Tulevaisuudessa yhä useampi yritys tulee rekrytoimaan työvoimaa ulkomailta, ja sitä tuleekin helpottaa ja kynnystä madaltaa tulevalla hallituskaudella”, sanoo Hiltunen.
Suomen johtava teknisen eristämisen asiantuntija Kespet on viimeisen viidentoista vuoden aikana palkannut tuotantoon työvoimaa suoraan ulkomailta sekä Suomessa asuvia ulkomaalaisia. Kespetillä on tällä hetkellä työntekijöitä Suomen lisäksi Puolasta, Irlannista, Tšekistä sekä Bosnia ja Hertsegovinasta.
Kespetin toimitusjohtaja Pekka Asikainen on ollut pääasiassa tyytyväinen rekrytointeihin. Asikainen suosittelee ja haluaa rohkaista muitakin rekrytointeihin ulkomailta, jos yrityksellä on vaikeuksia löytää tekijöitä Suomesta ja on valmis hieman panostamaan alkuun.
”Muistutan kuitenkin, että sitä ”valmista” ihmistä ei todennäköisesti löydy rajojen ulkopuoleltakaan, vaan yrityksen on perehdytettävä ja koulutettava juuri niihin töihin mihin haetaan”, sanoo Pekka Asikainen.
Kespetillä on töitä, joihin suomen kielen osaamista ei ole vaadittu. Aina yhteistä kieltä ei ole ollut, ja silloin kommunikoinnissa on käytetty alkuun muita keinoja.
”Perehdytys on tapahtunut näyttämällä ja vaikka pöytään piirtämällä sekä sanakirjalla, jos ei ole kielitaitoa. Osan kanssa kommunikoidaan englanniksi”, Asikainen kertoo.
Kespet Oy on kansainvälinen LVI- ja teollisuuseristystuotteiden, teollisuuden ohutlevytuotteiden sekä alan asennustarvikkeiden ja työkalujen myynnin johtava yritys Suomessa.
Kauppakamarien talouskysely tehtiin 26.-28.4.2023 siihen vastasi 1560 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea, Keski-Suomesta 63 yritystä. Lisää kyselyn tuloksia julkaistaan Talouskatsauksen julkaisun yhteydessä 11.5.2023. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.