Kauppakamarikysely: Koronarajoituksissa huomioitava paremmin vaikutukset elinkeinoelämälle – yli puolet Keski-Suomesta vastanneista yrityksistä antaa huonon arvosanan hallitukselle talouskriisin hoidosta

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Keski-Suomen kauppakamarin jäsenyritysten näkemys sekä hallituksen koronaepidemian että epidemian aiheuttaman talouskriisin hoidon onnistumisesta on parantunut alkusyksystä. Yhä edelleen suurin osa keskisuomalaisista vastanneista yrityksistä (55 prosenttia) kuitenkin katsoo, että hallituksen toimet koronaepidemian aiheuttaman talouskriisin hoidossa ovat joko erittäin tai melko huonot.

”Vaikka yritysten näkemykset hallituksen koronaepidemian aiheuttaman talouskriisin hoidosta ovat hieman parantuneet, tulee kyselyn vapaista vastauksista ilmi, että viestintään ei olla oltu niinkään tyytyväisiä. Rajoituksia ja ohjeita tulee niin paljon, etteivät kuntalaiset saatikka yrityksetkään pysy niistä perillä”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Koko korona-ajan yritykset ovat olleet tyytyväisempiä hallituksen kykyyn hoitaa itse koronaepidemiaa kuin siitä aiheutuvaa talouskriisiä. Kevään korkeisiin tyytyväisyyslukuihin ei joulukuun luvuissa kuitenkaan palattu, vaikka lokakuun matalista luvuista olikin nyt selvää parannusta. Tyytyväisiä hallituksen toimiin talouskriisin suhteen on 43,5 prosenttia kyselyyn vastanneista keskisuomalaisista yrityksistä, kun tyytyväisiä niihin oli lokakuussa vain 22 prosenttia.

Kyselyn perusteella Keski-Suomen yrityskentän talous ja odotukset oman tilanteensa kehittymisestä ovat pysyneet vakaina, joskin huonoina jo useamman kuukauden ajan. Kevään pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet.

”Koronakriisin hoidossa on menty pitkälti terveys edellä, mitä ei tietysti voi väheksyä, mutta kyselyn vapaissa vastauksissa heijastuu, että rajoitukset ja niiden muuttuminen nopealla aikavälillä aiheuttavat sen, että yritysten on äärimmäisen vaikeaa tehdä liiketoimintaa, erityisesti tapahtumissa, ravintoloissa ja matkailussa. Olen edelleen sitä mieltä, että alueelliset rajoitukset pitäisi huomioida vieläkin voimakkaammin alueiden sisälläkin”, Hiltunen painottaa.

Keskisuomalaisista yrityksistä lähes viidennes (19 prosenttia) kokee konkurssiriskin nousseen merkittävästi. Konkurssin uhan tuntevien yritysten määrä on ollut pitkin syksyä hieman kevättä pienempi.

”Jos rajoitukset jatkuvat pitkään, on pelko siitä, että se on yrityksille kohtalokasta. Koronarajoitukset vaikeuttavat yritystoimintaa ja siksi rajoitusten vaikutuksia elinkeinoelämälle pitäisi tarkastella tarkemmin päätöksiä tehdessä”, Hiltunen sanoo.

Keskisuomalaisista vastanneista yrityksistä 65 prosenttia odottaa koronaepidemian vaikuttavan liikevaihtoon negatiivisesti seuraavan kahden kuukauden aikana. Noin 41 prosenttia puolestaan odottaa joutuvansa jossakin määrin lomauttamaan tai irtisanomaan seuraavan kahden kuukauden aikana.

”Kokonaisuudessaan koronan jatkuva esillä olo ja seuraaminen heijastuu ostokäyttäytymiseen ja sitä kautta yrityksiin. Ensi vuonna samaan ei ole varaa. Jossain vaiheessa tätä maailmaa pitää pystyä avaamaankin. Toivotaan, että koronarokote tulee nopeasti ja tilanne normalisoituu”, Hiltunen sanoo.

Kauppakamarien kysely tehtiin 1.12.2020. Kyselyyn vastasi 3242 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä.  Aiemmat vastaavanlaiset kyselyt on toteutettu 16.-17.3, 30.3, 20.4, 4.5, 18.5, 1.6, 23.6, 2.9 ja 8.10.
​​​​​​​