04.10.2022 11:23
Kauppakamarikysely: Osaajapulasta tulossa krooninen ongelma – keskisuomalaiset yritykset kärsivät osaavan työvoiman pulasta heikkenevästä suhdannetilanteesta huolimatta
Kyselyn mukaan yrityksillä on kovin pula ammatillisista osaajista. Koulutusaloittain tarkasteltuna Keski-Suomessa suurin tarve on tekniikan alan, palvelualojen, kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden sekä IT-alan osaajille.
Talouden heikkenevästä suhdanteesta huolimatta yrityksiä vaivaa vakava pula osaavasta työvoimasta. Eniten pulaa on ammatillisista osaajista, selviää kauppakamarien tuoreesta kyselystä. Osaajapula on edennyt pisteeseen, jossa se ei enää entiseen tapaan seuraa talouden suhdannevaihteluja, vaan osaajapula vaivaa yrityksiä myös silloin, kun ei olla noususuhdanteessa, vaikeuttaen yritysten toimintaa ja tyrehdyttäen kasvua.
Kauppakamarien jäsenyrityksille tehdyn kyselyn mukaan keskisuomalaisista yrityksistä noin 64 prosentilla on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Peräti 72 prosenttia yrityksistä kertoi työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Osaajapula ei ole juurikaan helpottanut vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna, vaikka Suomi on liukunut heikkenevään suhdannetilanteeseen ja pahimmillaan jopa kohti taantumaa.
Kyselyn tulosten mukaan työvoimapula ei ole helpottumassa tulevaisuudessa, sillä keskisuomalaisista yrityksistä noin puolet arvioi rekrytointitarpeensa kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana ja jopa 71 prosenttia arvioi rekrytointitarpeen kasvavan 2-3 vuoden aikajänteellä.
”On huolestuttavaa, että keskisuomalaiset yritykset kärsivät työvoimapulasta myös heikommassa suhdanteessa. Työvoimapula rajoittaa aivan liian monen yrityksen kasvua ja kehittymistä. Yritykset eivät enää etsi vain valmiita tekijöitä vaan ne ovat valmiita kouluttamaan, kunhan motivoituneita henkilöitä löytyisi”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.
Keskisuomalaiset yritykset pitivät tärkeimpinä syinä rekrytointihaasteisiin hakijoiden riittämätöntä määrää (50%), hakijoiden vähäistä työkokemusta (41%) sekä kiristynyttä kilpailua työntekijöistä (34%). Myös etäisyydet työpaikalle tai työvoiman heikko liikkuvuus (23%) ja hakijoiden soveltumaton koulutus (21%) nähtiin isoina haasteina rekrytoinnille.
Kyselyn mukaan yrityksillä on kovin pula ammatillisista osaajista. Peräti 61 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä tarvitsee eniten ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita työntekijöitä. Ammattikorkeakoulusta valmistuneita osaajia tarvitsee eniten neljännes ja yliopistosta valmistuneita 9 prosenttia keskisuomalaisista vastanneista yrityksistä. Koulutusaloittain tarkasteltuna suurin tarve on tekniikan alan, palvelualojen, kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden sekä IT-alan osaajille.
Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Mikko Valtosen mukaan osaajapulasta puhuttaessa keskustelu keskittyy liikaa korkeasti koulutettuihin huippuosaajiin. Heitäkin toki tarvitaan, mutta ammatillisten osaajien saatavuuden parantamiseksi tarvitaan toimia heti. Keskuskauppakamari näkee keskeisenä ratkaisuna työntekijöiden maahanmuuton vauhdittamisen.
”Hallitus on pyrkinyt edistämään maahanmuuttoa, mutta toimet ovat kohdistuneet pääasiassa huippuasiantuntijoihin. Duunaripuoli on unohtunut kokonaan, vaikka juuri sinne yritysten suurin tarve kohdistuu. Työntekijöiden maahanmuuttoon saadaan vauhtia luopumalla saatavuusharkintajärjestelmästä. Avataan ovet Suomeen ja toivotetaan ulkomaalaiset työntekijät tervetulleiksi”, sanoo Valtonen.
Kyselyssä tärkeimpinä keinoina osaavan työvoiman turvaamiseksi keskisuomalaiset yritykset pitävät työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamista, koulutuksen sisältöjen kehittämistä paremmin työelämän tarpeita vastaaviksi sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä. Myös koulutusmäärien lisääminen ja työvoiman liikkuvuuden lisääminen maan sisällä saavat keskisuomalaisilta yrityksiltä kannatusta.
”Yritysten viesti on otettava vakavasti. Toimia kannustinloukkujen purkamiseksi tarvitaan osana työvoiman saatavuuden turvaamista. Työn vastaanottaminen tulee olla aina kannattavaa”, sanoo Hiltunen.
Kyselyn tulokset antavat vahvasti viitteitä siihen, että osaajapula ei enää seuraa entiseen tapaan talouden suhdannevaihteluita. Pula osaavasta työvoimasta näyttää olevan voimakasta myös vallitsevan heikkenevän suhdannetilanteen aikana eikä eroa vuoden takaiseen noususuhdanteeseen juuri ole. Tätä selittää osaltaan Suomen väestörakenteen muutos, mikä johtaa työikäisen väestön merkittävään vähentymiseen.
”On merkillepantavaa, että osaajapula ei näytä helpottavan talouden heikkenevän suhdannetilanteen aikana, vaikka tyypillisesti tällaisissa tilanteissa työvoiman kysyntä on alentunut ja työttömyys kasvanut. Tämä pistää miettimään, kuinka isoissa ongelmissa me olemme, kun nousukausi taas jossain vaiheessa alkaa? Yritykset ajautuvat pahoihin ongelmiin, mikäli toimia osaajapulan ratkaisemiseksi ei tehdä nopeasti”, Valtonen sanoo.
Kyselyn avoimissa vastauksissa sadat yritykset kertovat, että ne eivät pysty enää vastaamaan kysyntään osaajapulan vuoksi, yritysten aukioloaikoja joudutaan supistamaan ja tukitoimintoja joudutaan jopa siirtämään pois Suomesta. Vastauksissa esille nousee myös huoli nykyisten työntekijöiden kuormituksesta osaajapulan vuoksi.
Kauppakamarien kysely tehtiin 20.-23.9.2022. Kyselyyn vastasi 1780 kauppakamarien jäsenyritystä eri toimialoilta ja eri puolelta Suomea.