Kauppakamarikysely: Ulkomaalaisia osaajia tarvitaan duunaritöihin – keskisuomalaisten yritysten kokemukset ulkomaalaisista osaajista positiivisia

Kauppakamarikyselyn mukaan ulkomaalaisia osaajia tarvitaan myös duunaritöihin. Kuvituskuva: Pexels

Kauppakamareiden tekemän ulkomaalaisten osaajien rekrytointia selvittäneen kyselyn mukaan yleisin syy rekrytoida ulkomaalaisia osaajia on se, että Suomesta ei ole saatavilla yrityksen tarvitsemaa osaavaa työvoimaa. Noin 60 prosenttia niistä keskisuomalaisista yrityksistä, jotka aikovat jatkossa rekrytoida ulkomailta, kertoi hakevansa ulkomaalaisia osaajia työntekijätehtäviin.

Kyselyyn vastanneista keskisuomalaisista yrityksistä noin 40 prosenttia on jo rekrytoinut ulkomaalaisia työntekijöitä ja noin 30 prosenttia aikoo rekrytoida myös jatkossa.

Keskisuomalaisista yrityksistä 30 prosenttia sanoo, että Suomesta ei ole ollut saatavilla tarvitsemaansa työvoimaa. Vastanneista 23 prosenttia kokee, että Suomesta ei ole ollut saatavilla tarvitsemaansa osaamista.

”Väestön vanhetessa tarvitsemme entistä enemmän työvoimaa ulkomailta. Hienoa, että moni keskisuomalainen yritys onkin hyödyntänyt ulkomaista työvoimaa”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Tuloksista on nähtävissä, että tarvetta on asiantuntijoiden lisäksi duunareille: noin 60 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä, jotka aikovat jatkossakin rekrytoida ulkomailta, kertoivat hakevansa ulkomaalaisia osaajia työntekijätehtäviin. Samainen 60 prosenttia tarvitsee osaajia asiantuntijatehtäviin ja 10 prosenttia johtotehtäviin.

”Kyselyn tuloksista herää vakava huoli siitä, että keskittyykö hallitus liikaa vauhdittamaan vain asiantuntijoiden ja erityisasiantuntijoiden maahanmuuttoa. Yrityksillä on suuri tarve myös ihan tavallisille ammattiosaajille. Myös tähän tarpeeseen pitää pystyä vastaamaan ja lisäämään laajasti työntekijöiden maahanmuuttoa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.

Kokemukset ulkomaalaisten rekrytoinnista positiivisia – oleskelulupaprosessin hankaluus hidasteena

Ulkomaalaisia osaajia rekrytoineiden keskisuomalaisten yritysten kokemukset ovat erittäin positiivisia: 70 prosentilla kokemukset ovat positiivisia tai erittäin positiivisia. Negatiivisia kokemuksia ei keskisuomalaisilla vastaajilla ollut.

”Ulkomaista työvoimaa jo rekrytoineiden yritysten positiiviset kokemukset puhuvat puolestaan: ne toimivat hyvänä rohkaisuna niille, jotka eivät ole tätä mahdollisuutta vielä hyödyntäneet ja joilla siihen on tarvetta”, Hiltunen kannustaa.

Lähes 60 prosenttia ulkomaalaisia osaajia rekrytoinneista keskisuomalaisista yrityksistä on käyttänyt apunaan ulkopuolista kumppania, kuten henkilöstöpalvelualan yritystä.

Suurin osa, 61 prosenttia keskisuomalaisista vastaajista, on rekrytoinut ulkomaalaisia suoraan yrityksen palvelukseen. Ulkomaalaista vuokratyövoimaa on käyttänyt 23 prosenttia ja noin 15 prosenttia vastaajista on tehnyt kumpaakin.

Yksi ulkomaalaisten osaajien rekrytoinnin ongelmakohdista on hankalaksi koettu oleskelulupaprosessi. Kyselyyn vastanneista keskisuomalaisista yrityksistä vain kolme prosenttia vastasi työperäisen oleskelulupaprosessin olevan sujuva. Prosessi on kankea tai erittäin kankea 27 prosentin mielestä.

Hieman alle 40 prosenttia Keski-Suomeen rekrytoiduista ulkomaalaisista osaajista tulee EU-alueen ulkopuolelta. Toisin sanoen monet käyvät läpi vaivalloiskeksi koetun oleskelulupaprosessin Suomeen tullessaan.

Saatavuusharkinta poistettava

Keskuskauppakamari on esittänyt lukuisia toimenpiteitä osaajien maahanmuuton vauhdittamiseksi. Yksi niistä on saatavuusharkinnan poistaminen. Viime vuosina työn perusteella haetuista oleskeluluvista hieman yli puolet on ollut saatavuusharkinnan piirissä.

“Kyselyn tulosten perusteella tarve saatavuusharkinnan poistamiselle on ilmeinen. Myös duunareiden maahanmuuton pitää olla sujuvaa ilman toimimattoman saatavuusharkintajärjestelmän tuomaa byrokratiaa”, Valtonen sanoo.

Kauppakamarien kysely tehtiin 8.-13.12.2021. Kyselyyn vastasi 1184 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli 6,4 % vastanneista.