Kauppakamarikysely: Yli puolelle keskisuomalaisista yrityksistä aiheutui vaikeuksia hallituksen liikkumisrajoitusvalmisteluista

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves

Hallituksen suunnitelmat liikkumisrajoituksista ja niihin liittyvä poukkoileva viestintä aiheuttivat maaliskuussa laajasti huolta, epävarmuutta ja liiketoimintaa heikentäviä toimia yrityksissä. Keski-Suomen kauppakamarin jäsenyrityksistä yli puolet (52,4 %) vastasi, että hallituksen suunnittelemat liikkumisrajoitukset haittasivat liiketoimintaa.

Kyselyyn vastanneista keskisuomalaisista yrityksistä 2,4 prosenttia ennätti jopa käynnistää lomautukset tai yt-neuvottelut. Yrityksistä 15 prosenttia kertoi myynnin vähentyneen pelkästään julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella.

Avoimista vastauksista selviää, että yritykset pitivät hallituksen viestintää jopa uhkailevana ja yritysvastaisena sekä kokivat kärsineensä ilmassa olleista spekulaatioista.

”Jo hallituksen esityksillä on suuri vaikutus yritysten toiminnalle siitäkin huolimatta, etteivät ne toteutuneet. Yritysten jatkuvuuden turvaamiseksi tarvitaan selkeää viestintää ja päätöksentekoa”, Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen sanoo.

Hiltunen muistuttaa, että poukkoileva viestintä aiheuttaa yleistä epävarmuutta ja asiakkaiden ratkaisu on jättää tulematta, vaikka tilanne lopulta sen sallisi. Yritykselle Suomen hallituksen viimetipassa tekemät päätökset aiheuttavat ennestään koronasta johtuvassa tilanteessa lisäkuluja, sillä viimetipassa annetun päätöksen myötä reagointiaikaa ei jää riittävästi.

Yrityksiltä kysyttiin myös, mitä muutoksia ne näkevät koronakriisin jättävän yritystoimintaan ja työnteon tapoihin. Viisi prosenttia keskisuomalaisista vastaajista arveli, että kriisi vaikuttaa pysyvästi henkilöstön määrän vähenemiseen. 6 prosenttia keskisuomalaisista vastaajista puolestaan uskoi kriisin laskevan liikevaihtoa.

”Hallituksen on tehtävä toimia, jotta yritysten toiminta ja kasvu ovat mahdollisia. Yritysten verotaakkaa ei saa kiristää. Veronkorotukset ja työnantajakustannusten nousu olisi pahin ratkaisu koronakriisistä toipumisessa. Ansiotuloverotuksen keventämisellä olisi positiivisia vaikutuksia talouden lähtemisessä nousuun koronan jälkeen”, Hiltunen sanoo.

Etätyön lisääntymiseen uskoi yli 83 prosenttia keskisuomalaisista vastanneista ja yli 78 prosenttia uskoi kriisin vauhdittavan digitalisaatiota. Pysyvää muutosta uskottiin tapahtuvan myös johtamistavoissa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. 16 prosenttia yrityksistä arvioi, että markkinaosuudet jaetaan toimijoiden kesken uudestaan.

Koronakriisi on vaikuttanut yritysten maksuvalmiuteen eli kykyyn selviytyä lyhytaikaisista veloista. Kyselyyn vastanneista keskisuomalaisista yrityksistä 8,5 prosenttia ilmoitti maksuvalmiutensa olevan välttävä tai heikko. 28 prosentilla maksuvalmius on tyydyttävä. Maksuvalmius on hyvä tai erinomainen 65 prosentilla keskisuomalaisista vastaajista.

”Konkurssin uhasta kertoi vieläkin 22 prosenttia keskisuomalaisista vastaajista. 34 prosenttia keskisuomalaisista vastanneista on joutunut vähentämään henkilöstöään koronakriisin takia”, Hiltunen sanoo.

Kauppakamarien kysely tehtiin 27.4.2021. Kyselyyn vastasi 2338 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Vastanneista reilu kuusi prosenttia oli yksinyrittäjiä, loput olivat työnantajayrityksiä. Aiemmat vastaavanlaiset kyselyt on toteutettu vuonna 2020 16.-17.3, 30.3, 20.4, 4.5, 18.5, 1.6, 23.6, 2.9, 8.10, 1.12 ja vuonna 2021 2.2 ja 16.3.

​​​​​​​