Kauppakamarikysely: Osaajapula ei ole kadonnut koronan myötä

Kuvituskuva, Pexels

Kauppakamareiden tuoreen kyselyn tulokset osoittavat, että osaajapula vaivaa yrityksiä koronapandemiasta huolimatta. Vaikka koronan vaikutukset monien yritysten toimintaan ovat olleet dramaattisia, ei isossa kuvassa osaavan työvoiman tarve ole juurikaan vähentynyt. Kauppakamarit peräänkuuluttavat ratkaisuja, joilla turvataan osaavan työvoiman saanti nyt ja tulevaisuudessa. Keskeistä on edistää osaajien maahanmuuttoa Suomeen.

Hieman yli puolet kauppakamareiden kyselyyn vastanneista reilusta 1100 yrityksestä ilmoitti, että heillä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Vastaava luku tammikuussa toteutetussa kyselyssä oli hieman yli 60 prosenttia. Vaikka kuluvaa vuotta on leimannut koronapandemia järisyttävin seurauksin, ei osaavan työvoiman tarve näytä merkittävästi laskeneen. Osaajapula rajoittaa monien yritysten kasvua ja liiketoiminnan kehittymistä. Keskisuomalaisten yritysten vastaukset olivat linjassa valtakunnallisten tulosten kanssa.

”Vaikka koronan myötä irtisanomisilta ja lomautuksilta ei olla vältytty ja työttömiä on täällä paljon, on siitä huolimatta avoimia työpaikkoja, joihin tekijöitä ei ole löytynyt. Kohtaanto-ongelmaa siis on koronasta huolimatta, ja kyselyn tulosten perusteella se ei ole helpottamassakaan, ellei toimia tehdä sen ratkaisemiseksi”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Kun yrityksiltä kysyttiin tulevaisuuden rekrytointitarpeesta, kertoi yli 55 prosenttia vastaajista, että heidän rekrytointitarpeensa kasvaa tai kasvaa merkittävästi 2–3 vuoden aikajänteellä. Tämä yhdistettynä jo nyt olemassa olevaan osaajapulaan osoittaa sen, että mikäli emme tee nopeasti osaavan työvoiman saantia edistäviä ratkaisuja, tulee osaajapula olemaan merkittävä kasvun este seuraavan nousukauden alkaessa.

”Kun Suomessa viimeksi elettiin talouskasvun aikaa, muodostui osaajapula merkittäväksi kasvun esteeksi. Olemme uudestaan saman tilanteen edessä, jos emme osaa ennakoida ja tehdä tarvittavia ratkaisuja jo nyt. Keskeistä on varmistaa koulutusjärjestelmän kyky tuottaa riittävästi osaajia ja se, että työhön ja koulutukseen perustuva maahanmuutto on sujuvaa”, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.

”Myöskään Suomen demografiset haasteet eivät ole hävinneet mihinkään. Väestön vanheneminen yhdessä osaavan työvoiman tarpeen odotusten sekä kohtaanto-ongelman kanssa aiheuttavat sen, että osaajia tarvitaan myös ulkomailta”, Hiltunen sanoo.

Kauppakamarit ovat esittäneet ratkaisuna osaajapulaan työhön ja koulutukseen perustuvan maahanmuuton vauhdittamista. Keskeinen ongelma Suomessa on se, että oleskelulupien käsittely kestää luvattoman kauan. Yrityksillä ei ole aikaa odottaa neljästä kuuteen kuukautta oleskeluluvan myöntämistä kansainväliselle osaajalle. Opiskelijoiden kannalta taas on kestämätöntä, että oleskelulupia ei saada käsiteltyä siten, että opinnot päästäisiin aloittamaan ajoissa.

Kauppakamarit patistavat hallitusta toteuttamaan hallitusohjelman hyviä tavoitteita työhön ja koulutukseen perustuvan maahanmuuton edistämiseksi. Ensimmäisenä on saatava lupaprosessien kesto puristettua korkeintaan yhteen kuukauteen. Nopeana lääkkeenä tukkeutuneeseen lupaprosessiin kauppakamarit tarjoavat kansallisen viisumin (ns. D-viisumi) käyttöönottoa, joka mahdollistaisi maahantulon oleskelulupaprosessin ollessa vielä kesken.

Alueellisen veto- ja pitovoiman kasvattamiseksi sekä työperäisen maahanmuuton edistämiseksi Keski-Suomessa on ollut tai on käynnissä useita yhteistyöhankkeita. Keski-Suomen kauppakamari on mukana esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun, yliopiston ja kaupungin HOKSAUTUS-hankkeessa, jonka tarkoituksena on aktivoida ja houkutella keskisuomalaisia yrityksiä työllistämään rohkeasti kansainvälisiä osaajia sekä luoda edellytyksiä tämän mahdollistamiseksi.

Kauppakamarien kysely tehtiin 16.-21.9.2020. Kyselyyn vastasi 1111 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli 5,1 % vastanneista.

Keskuskauppakamarin julkaisu: Osaajia Suomen rajojen ulkopuolelta