Kauppakamarin vientijohtajakysely: Yli 73 prosenttia yrityksistä uskoo viennin kasvuun ensi vuonna – osaajapula myös viennin esteenä

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves

Yli 73 prosenttia yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan ensi vuonna, osoittaa kauppakamarien vientijohtajakysely. Pahimpina viennin esteinä yritykset pitävät logistiikkaan, hankintaan ja liikkuvuuteen liittyviä häiriöitä. Pula osaavasta työvoimasta on myös viennin esteenä. Peräti 72 prosenttia kokee osaajien saatavuudessa olevan ongelmia.

Peräti reilu 73 prosenttia kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan vuonna 2022 jonkin verran tai merkittävästi. Lisäksi 63 prosenttia arvioi viennin kasvavan jonkin verran tai merkittävästi jo vuoden 2021 lopulla verrattuna alkuvuoteen. Yli 64 prosenttia kertoo vientinsä jo kasvaneen tämän vuoden aikana viime vuoteen verrattuna.

”On hienoa, että viennissä on tapahtunut elpymistä ja viennin kehitys näyttää valoisalta. Keskisuomalaiselle osaamiselle on kysyntää maailmalla”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Kauppakamarien vientijohtajakysely tehtiin 21.–23.9. ja siihen vastasi 120 vientiyrityksen johtajaa. Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes 70 prosenttia työllistää yli 50 henkeä, joista 37 prosenttia yli 250 henkeä. Vastanneiden yritysten päämarkkina-alue on Eurooppa.

Suurimpina viennin esteinä logistiikkaan ja hankintoihin liittyvät häiriöt

Suurimmiksi viennin esteiksi vientijohtajat arvioivat logistiikkaan ja hankintoihin liittyvät häiriöt. Peräti 84 prosenttia mainitsi kuljetushäiriöiden, vähentyneiden reittien ja konttipulan haittaavan vientiä. Lähes 82 prosenttia arvioi hankinta- ja tuotantoketjuhaasteiden, kuten komponentti- tai raaka-ainepulan aiheuttavan viennille ongelmia.

“Kuljetusten ongelmat ja konttipula nostavat yritysten kustannuksia merkittävästi. Suomen syrjäinen sijainti luo jo lähtökohtaisesti monille yritykselle korkeampaa kustannustasoa verrattuna kilpaileviin yrityksiin muissa maissa. Yritysten kustannustaakkaa ei voi enää kansallisilla toimilla kasvattaa. Tarvitaan palkkamalttia sekä järkevää ei-kustannuksia lisäävää sääntelyä, jotta suomalaisten yritysten kilpailukyky maailmankaupan elpyessä ei heikkene”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisistä asioista vastaava johtaja Lenita Toivakka.

Vientijohtajat näkivät työtekijöiden liikkuvuuteen liittyvien rajoitusten, kuten esimerkiksi matkustusrajoitusten, haittaavan edelleen vientiä. Yli 80 prosenttia yrityksistä koki rajoitusten aiheuttavan jonkin verran tai paljon ongelmia.

”Vientiyritykset ovat tärkeitä Keski-Suomelle ja koko Suomelle. On tärkeää, että yritysten toimintaympäristö on kansainvälistymiseen kannustavaa ja kansainvälinen kilpailukyky on kunnossa. Keskisuomalaisten yritysten on saatava kasvusta osansa”, Hiltunen sanoo.

Osaajapula rajoittaa myös vientiä

Osaajien saatavuus on myös vientiyritysten haasteena. Peräti 72 prosenttia vastaajista kokee osaajien saatavuudessa olevan jonkin verran tai paljon ongelmia.

”Osaajapula on todella huolestuttava, ja kotimaan markkinoiden lisäksi se heijastuu jo vientiin. Odotukset helmikuun hallituksen työllisyystoimille ovat korkealla. Osaajapulaa helpottaville toimille on todella iso tarve”, Hiltunen painottaa.

Kauppakamarit ovat esittäneet ratkaisuiksi osaajapulaan muun muassa resurssien lisäämistä korkeakoulujen muunto- ja täydennyskoulutuksiin, ansiotuloverotuksen keventämistä, ansiosidonnaisen päivärahan porrastamista, ulkomaisten työntekijöiden maahantulon helpottamista, saatavuusharkinnasta luopumista ja prosessien sujuvoittamista sekä paikallisen sopimisen edistämistä.