Kauppakamarit: Yritykset tuottamaan nykyistä suuremman osan kuntien palveluista

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves

Yritysten laajempi hyödyntäminen kuntien palveluiden tuottamisessa tehostaisi velkaista kuntataloutta sekä parantaisi asukkaiden palveluiden laatua. Yritykset tulee ottaa mukaan tuottamaan palveluita lisäämällä kuntien hankintaosaamista ja ostopalveluita sekä laajentamalla palveluseteleiden käyttöä merkittävästi nykyisestä, vaativat kauppakamarit.

Kauppakamareiden mukaan kuntien synkkä taloustilanne vaatii, että kunnat tarttuvat palveluidensa tuottavuuden ja laadun parantamiseen välittömästi.

”Sote-uudistus näyttää todennäköiseltä. Uudistuksen toteutumista ei kuitenkaan pidä jäädä odottelemaan vaan esimerkiksi koronan aiheuttamia hoitojonoja on purettava palveluseteleillä ja laajentamalla yhteistyötä yritysten kanssa. Yritysten roolia on lisättävä myös muissa kuin sote-palveluissa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.

Kauppakamareiden mukaan palveluseteleiden käytön lisääminen edistäisi alueen yrittäjyyttä ja parantaisi palveluiden laatua. Palvelusetelin käytön lisääminen on mahdollista nykylainsäädännön puitteissa.

”Palveluseteleiden runsaampi käyttäminen on kaikkien etu, sillä se hyödyttää niin kuntia, yrityksiä kuin kuntalaisia. Palveluseteleiden avulla kuntien palveluita voidaan tehostaa ja hillitä kustannuksia, ja asiakas saa valita itselleen soveltuvimman palveluntuottajan. Tällä tavoin tuetaan myös alueen yrityksiä, jotka ovat kunnalle tärkeitä vero- ja työllisyysvaikutuksineen. Hoitoonkin pääsee nopeammin yksityisellä puolella”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Kansantalouden kokonaiskehityksen kannalta on merkittävää, miten tehokkaasti kunnat järjestävät palvelunsa ja kilpailuttavat rahalliselta kokonaisarvoltaan mittavat hankintansa.

”Hankintoihin tarvitaan lisää tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta ja tehokkuutta voidaan kasvattaa yhdistämällä fiksusti julkisia ja yksityisiä voimavaroja ja osaamista sekä hyödyntämällä markkinoilla olevia palveluinnovaatioita ja teknologisia ratkaisuja”, sanoo Sipola.

Kuntayhtiöt pois häiriköimästä markkinoita

Kauppakamareiden mukaan kuntien tulisi myös tarkkaan arvioida, minkälaista yritystoimintaa kuntien on itse tarkoituksenmukaista harjoittaa, jotta kuntayhtiöt eivät päädy häiritsemään markkinoiden toimintaa. Kuntien harjoittama elinkeinotoiminta on laajaa. Vuonna 2018 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan yli 2100 kuntayhtiötä.

”Kunnat omistavat esimerkiksi pitopalveluita, vartiointiliikkeitä sekä kiinteistönhuoltoa ja taloushallinnon palveluita tarjoavia yrityksiä. Nämä ovat kaikki toimialoja, joilla toimii runsaasti yksityisiä yrityksiä. On aiheellista kysyä, miksi kunnat pyörittävät tällaista liiketoimintaa veronmaksajien rahoilla ja samalla heikentävät alueensa yritysten toimintaedellytyksiä”, sanoo Sipola.

Kauppakamareiden mukaan kuntien tulee kaikin tavoin edistää alueen yritysten toimintaedellytyksiä, sillä kunnan elinvoiman perusta ovat yritykset ja yrittäjät, jotka luovat työtä. Kuntien tulee panostaa kasvuun ja houkutella uusia yrityksiä kuntaan.

”Yritysten synnyttämillä verovirroilla kustannetaan kuntien palvelut. Jotta veropohjaa voidaan kasvattaa ja työpaikkoja ja investointeja mahdollistaa, täytyy tulevien valtuutettujen tehdä rakenteellisia uudistuksia ja sellaisia linjauksia, joilla yritysten toimintaedellytyksiä tuetaan ja parannetaan”, Hiltunen painottaa.

Lue Kauppakamareiden kuntavaaliteesit täältä