23.01.2019 08:52
Keski-Suomen Aikajana 1/2019: Menetetty vuosikymmen on kurottu umpeen − Keski-Suomen talouskasvu tasaantui tammi-syyskuussa 2018 ja yritysten henkilöstömäärät hyvällä kasvu-uralla
Tammi-syyskuussa yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Keski-Suomessa 4,3 prosenttia ja koko Suomessa 5,5 prosenttia. Keski-Suomen kasvu alkoi syksyllä 2015 ja koko maassa vuotta myöhemmin. Näyttää siltä, että myös kasvun tasaantuminen alkoi Keski-Suomessa muuta maata aiemmin.
Yritykset työllistävät
Vaikka liikevaihtojen kasvu on hieman tasaantunut, ovat yritysten henkilöstömäärät jatkaneet hyvää kasvua. Tämä on normaali suhdannekäänteeseen liittyvä ilmiö, eli vaikka liikevaihdot eivät enää kasva samaa vauhtia, silti työllisyyden kasvu jatkuu.
Henkilöstömäärät kasvoivat yrityksissä 1,9 prosenttia vuonna 2017, ja tammi-syyskuussa 2018 kasvua oli jo 3,7 prosenttia. Kasvua on yhteensä 4 400 henkilötyövuotta. Tilastokeskuksen suhdannetiedot osoittavat, että menetetty vuosikymmen on saatu kurottua umpeen yritysten henkilöstömäärän osalta. Yrityksissä on nyt yhtä paljon työntekijöitä kuin huippuvuonna 2008.
”Esimerkiksi teollisuuden aloilla ja ICT-alalla on kuitenkin havaittavissa edelleen merkittävä haaste osaavien työntekijöiden rekrytoinnissa. Työllisyyden kasvu on erittäin positiivinen asia, mutta osaajapulan päihittämiseen on löydettävä pian kestäviä ratkaisuja. Tämän eteen teemme töitä myös kauppakamarissa”, Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen toteaa.
Vienti vetää
Päätoimialoista parhaiten kasvoi teollisuuden liikevaihto, yhteensä 5,9 prosenttia. Metsäteollisuuden kasvu oli 7,1 prosenttia. Viennin määrä taas kasvoi 4,9 prosenttia. Metsäteollisuuden vienti on ollut vahvaa hyvän kysynnän ja Äänekosken biotuotetehtaan ansiosta, ja se on ohittanut teknologiateollisuuden viennin määrän. Teknologiateollisuuden vienti on pysynyt samalla tasolla, ja tuotantokapasiteetti lienee jo lähes täydessä käytössä.
Keski-Suomen viennin määrässäkin on saavutettu vuoden 2008 taso. Keski-Suomi menetti vuosina 2009−2010 miljardin euron vientitulot, minkä vaikutuksesta henkilötyövuosien määrä väheni 7 500:lla ja kunnat menettivät verotuloja 32 miljoonaa euroa per vuosi. Nykyisestä lamasta on noustu jälleen kerran vientivetoisesti.
Suomi pääsi mukaan kansainväliseen noususuhdanteeseen hieman jälkijunassa. Tilannetta on kuvattu osuvasti siten, että muu maailma oli jo juhlapöydässä, kun Suomi tuli mukaan. Suomi pääsi nauttimaan vain kasvun alkupaloja, kun juhlapöytä jo tyhjennettiin. Maailmantalouden ja Suomen kasvu on usean ennustuslaitoksen mukaan hidastumassa vuoden 2019 aikana, ja tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuustekijöitä.
Palvelut ja rakentaminen kasvavat
Aikajanassa tarkastellaan tällä kertaa toimialojen kehitystä vuodesta 2005 alkaen. Teollisuuden liikevaihto ei ole vielä saavuttanut vuoden 2008 tasoa, ja teollisuuden henkilöstömäärä on noin 30 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2008. Sen sijaan rakentamisessa ja palveluissa sekä liikevaihdot että henkilöstön määrät ovat selvästi yli vuoden 2008 tason. Kasvu on ollut tasaista, vuosien 2009−2010 pientä notkahdusta lukuun ottamatta.
Henkilöstön määrät ovat rakennus- ja palvelualalla noin 10 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2008. Keski-Suomessa on tapahtunut hidas rakennemuutos, jossa teollisuuden työllistävä merkitys on vähentynyt, ja sekä rakentamisen että palveluiden työllistävä merkitys on kasvanut. Toisaalta teollisuus ja varsinkin vientiteollisuus ovat nostaneet Keski-Suomen nykyisestä lamasta ylös. Tämä kertoo teollisuuden parantuneesta tuottavuudesta. Teknologian kehityksen ansiosta pienemmällä henkilöstömäärällä tuotetaan entistä enemmän.
Keski-Suomen Aikajana kuvaa ja analysoi Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla. Aikajana 1/2019 kuvaa talouden kehitystä tällä kertaa vuodesta 2005 vuoden 2018 syyskuun loppuun. Aikajana ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen tuottavat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki, Jämsek Oy, Keulink Oy, Ääneseudun Kehitys Oy, Witas Oy, Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy sekä SSYP Kehitys Oy. Seuraava Aikajana julkaistaan huhtikuun alussa.