Keski-Suomen Aikajana 2/2019: Suhdannehuippu on ohitettu ja vuokratyövoiman käyttö on lisääntynyt

Vuonna 2018 yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Keski-Suomessa 4,6 prosenttia ja koko Suomessa 5,4 prosenttia. Keski-Suomen kasvu alkoi syksyllä 2015 ja koko maassa syksyllä 2016. Näyttää siltä, että myös kasvun tasaantuminen alkoi Keski-Suomessa muuta maata aiemmin. Kasvua rajoittavat investointien vähyys sekä työvoimapula.

Kuva: Keski-Suomen Aikajana 2/2019.

Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys

Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla, jossa liikevaihdot kasvoivat viime vuonna 12,2 prosenttia. Kasvua selittää uuden biotuotetehtaan käynnistyminen kesällä 2017. Tosin biotuotetehdas oli ainoa todella merkittävä uusi teollisuusinvestointi Keski-Suomessa.

Suomen ja myös Keski-Suomen suurin haaste on teollisuusyritysten alhainen investointiaste. Näyttää siltä, että miltei koko teollisuuden kapasiteetti on nyt käytössä ja kasvun jatkuminen vaatisi uusien investointien tekemistä. Jyväskylän seudulla teollisuus kasvoi vielä vuonna 2017 yhtensä 8,9 prosenttia ja viime vuonna 3,7 prosenttia. Teollisuuden kasvu oli koko maassa viime vuonna 6,1 prosenttia.

Vuokratyövoiman käyttö lisääntyy

Yritysten henkilöstömäärä on kasvanut Keski-Suomessa kolmessa vuodessa 4 100 työntekijällä. Eniten kasvua, 1 800 henkilötyövuotta, on ollut yritysten käyttämissä palveluissa eli KIBS-aloilla. Suurin selittävä tekijä tähän on vuokratyövoiman käytön lisäys.

Vuokratyövoiman käyttö on kasvanut joka vuosi, ja viime vuonna kasvua oli 20 prosenttia. Ala on voimakkaassa kasvussa myös Keski-Suomessa. Yritykset eivät enää rekrytoi yhtä herkästi kuin aiemmin pysyviin työsuhteisiin vaan käyttävät vuokratyövoimaa kysynnän mukaan. Toisaalta vuokratyövoiman käyttö helpottaa työvoiman saantia työvoimapulaa kärsivillä toimialoilla.

Yritysten kasvu on heijastunut työllisyyteen erityisen hyvin Jyväskylän ja Äänekosken seuduilla. Työttömyys laskee edelleen hyvää vauhtia. Joulukuussa 2018 Keski-Suomessa oli 7 900 työtöntä vähemmän kuin joulukuussa 2015.

”Vaikka osaajapula vaivaa edelleen esimerkiksi ICT-alaa, on hienoa huomata, kuinka työttömyysluvut laskevat yritysten kasvun ansiosta. Kauppakamarina haluamme tukea jäsenyritystemme kasvua, ja teemme sen eteen töitä”, Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen toteaa.

Teollisuus kasvun kärjessä

Päätoimialoista parhaiten kasvoi teollisuuden liikevaihto (5,7 prosenttia), ja eninten kasvua oli Äänekoskella (17,6 prosenttia). Teollisuuden henkilöstömäärä oli 15 300, joten kasvua kertyi 1 100 vuodesta 2015.

Palveluiden liikevaihto taas kasvoi 4,6 prosenttia eli saman verran kuin koko Suomessa.

Kaupan alan kasvu oli 2,7 prosenttia eli prosenttiyksikön verran vähemmän kuin koko maassa. Kaupan alan henkilöstömäärä on 9 400, ja se on pysynyt samalla tasolla viime vuosien aikana.

Rakennusalalla oli kasvua 4,4 prosenttia eli puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alan kasvu keskittyi Jyväskylään. Rakennusala työllistää 7 400, ja kasvua oli 700 vuodesta 2015.

Metsäteollisuuden liikevaihto parani 6,7 prosenttia ja teknologiateollisuuden 3,6 prosenttia. Viennin määrä kasvoi yhteensä 5,0 prosenttia.

​​​​​​​


Keski-Suomen Aikajana kuvaa ja analysoi Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla. Aikajana 1/2019 kuvaa talouden kehitystä tällä kerta vuodesta 2005 vuoden 2018 syyskuun loppuun. Aikajana ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen tuottavat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki, Jämsek Oy, Keulink Oy, Ääneseudun Kehitys Oy, Witas Oy, Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy sekä SSYP Kehitys Oy. Seuraava Aikajana julkaistaan lokakuun alussa.