Keski-Suomen Aikajana: Keski-Suomi #kasvunmaakunta takoi kovat kasvuluvut

Keski-Suomen talouskasvu käynnistyi syksyllä 2015 ja kasvun vauhti on kiihtynyt vuoden 2016 aikana, selviää Keski-Suomen Aikajanasta. Keski-Suomessa kasvu on ollut koko maata parempaa. Vuonna 2016 liikevaihto kasvoi Keski-Suomessa 4,7 prosenttia ja koko maassa 2,4 prosenttia. Liikevaihdon ja työllisyyden kasvua on ollut jokaisella toimialalla ja jokaisella seudulla vuoden 2016 alusta alkaen.

Kasvun kärjessä on vientiteollisuus, kun viennin määrä kasvoi 8,2 prosenttia. Teollisuuden liikevaihdot kasvoivat Keski-Suomessa 6,1 prosenttia ja koko maassa 0,7 prosenttia. Ekonomistit ovat todenneet, että talouskasvu on vakaalla pohjalla vasta, kun teollisuuden vienti elpyy. Tilanne näyttää nyt Keski-Suomen osalta hyvältä myös tältä osin.

"On ilahduttavaa, että Keski-Suomi on noussut kasvun kärkeen", kommentoi Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen.

Työllisyystilanne on parantunut selvästi, sillä työttömien määrä aleni helmikuussa yli 10 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi hienoiseen laskuun. Työttömyyden lasku on suoraan verrannollinen yritysten kasvuun.

Jyväskylän seudun yritysten liikevaihdon kasvu on ollut selvästi koko maata parempaa. Viime vuonna kasvua on ollut Jyväskylän seudulla 5,7 prosenttia. Keuruun seudulla kasvu jatkuu. Kasvun syynä on vastaanottokeskuksen tuoma lisäkysyntä sekä seuduilla tehdyt rakennemuutostoimenpiteet.

Jämsän seudulla työllisyyden ja liikevaihtojen kehityksessä on tapahtunut erittäin myönteinen käänne parempaan. Syynä tähän on ollut perus- ja pk-teollisuuden sekä rakennusalan hyvä kehitys. Kasvua selittää myös terveyspalvelujen yksityistäminen.

Saarijärven-Viitasaaren seudulla on ollut pientä kasvua jo pari vuotta. Biotuotetehtaan rakennusaikaiset vaikutukset eivät ole näkyneet Äänekosken seudun liikevaihtojen kasvuna. Tämä johtuu siitä, että Aikajanassa yritysten liikevaihdot ja maksetut palkat kirjaantuvat yrityksen kotipaikkaan. Sen sijaan työttömyyden lasku on ollut Äänekoskella Keski-Suomen suurinta.

Kuntatalouden tilanne on parantunut ja kunnat tekivät odotettua parempaa tulosta vuonna 2016. Uudet talousennusteet povaavat koko Suomeen parempaa, yli prosentin kasvua tälle vuodelle ja pientä lisäystä ensi vuodelle, eli nousun ennustetaan jatkuvan.


Kasvua kaikilla aloilla, erityisesti rakennusalalla




Teknologiateollisuuden vienti kääntyi nousuun vuoden 2016 alussa ja on jatkunut edelleen. Keski-Suomen teknologiateollisuus on käynyt viime vuosina läpi rankan rakennemuutoksen: kapasiteettia on vähennetty ja alihankinaverkostossa on tapahtunut isoja muutoksia. Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä on noin 9 000 ja viennin arvo 1,1 miljardia euroa.

Metsäteollisuudessa liikevaihto kääntyi hienoiseen nousuun vuoden 2014 lopussa ja pieni kasvu jatkui vuoden 2015 puoliväliin saakka. Metsäteollisuudessa työskentelee noin 3 200 henkilöä eikä alan henkilöstömäärä enää juuri vähene. Viennin arvo on noin miljardi euroa. Biotuotetehtaan valmistuminen tulee lisäämään vientituloja noin puoli miljardia euroa.

Kaupan alan liikevaihto kääntyi kasvuun vuoden 2015 lopussa, samoin henkilöstömäärä, mutta pienellä viiveellä. Kasvua selittävät kaupan isot investoinnit, työttömyyden vähentymisestä seurannut ostovoiman kasvu sekä aukioloaikojen vapauttaminen. Kaupan isot investoinnit valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä ja kaupan alan rakennemuutos jatkuu. Henkilöstömäärä kaupan alalla on noin 9000.

Palvelualoilla liikevaihdon kasvu on jatkunut vahvana. Henkilöstömäärä on viime vuosina pysytellyt noin 23 500:ssa, mikä on noin 25 prosenttia Keski-Suomen työpaikoista.

KIBS-aloilla kasvua on tullut viime vuosina noin 6 prosenttia vuodessa, viime vuonna 8,1 prosenttia. Alan henkilöstömäärä on kasvanut vuosittain noin 4 prosenttia ja on nyt 6 500. Työvoimasta alkaa olla pula varsinkin ICT-aloilla. KIBS-aloihin kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, mainos- ja markkinointipalvelut, laki- ja talouspalvelut, tekniset palvelut (muun muassa suunnittelutoimistot) sekä yksityinen konsultointi ja koulutus.

Matkailun liikevaihto on kääntynyt hyvään, noin kuuden prosentin kasvuun. Matkailu työllistää noin 2 400 henkilöä ja tuo kuntaveroja noin 9 miljoonaa euroa/vuosi. Henkilöstömäärän laskua selittää voimakkaasti lisääntynyt vuokratyövoiman käyttö, joka näkyy KIBS-alojen kasvuna.

"Matkailussa on saatu hienoa kasvua aikaan erityisesti investointien sekä isojen tapahtumien ansiosta. Himoksen kylpylähanke etenee, ja muitakin uusia matkailuhankkeita on vireillä maakunnassa", jatkaa Valkeinen.

Rakennusala on toiminut kasvun veturina tähän saakka. Talouskasvu on yleensä lähtenyt liikkeelle teollisuudesta, ja rakennusalan kasvu on lähtenyt liikkeelle muiden toimialojen jälkeen. Rakennusalan kasvu oli viime vuonna Keski-Suomessa 8,6 prosenttia ja koko maassa 6,6 prosenttia. Tilanne näyttää erittäin valoisalta myös lähivuosina isojen rakennuskohteiden ansiosta: uuden sairaalan rakentaminen alkoi syksyllä 2016, Kankaan alueen rakentaminen on käynnistynyt, kaupparakentaminen jatkuu eri puolilla ainakin vielä tämän vuoden, asuntorakentaminen on piristynyt maakunnassa ja erityisesti Jyväskylässä sekä liikenneinfran rakentaminen biotuotetehtaan tarpeisiin on käynnissä.


Keski-Suomen Aikajana kuvaa ja analysoi Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla. Aikajana 2/2017 kuvaa talouden kehitystä vuodesta 2010 vuoden 2016 loppuun. Aikajana ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen tuottavat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kauppakamari ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy.


Lisätietoja:


kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto, 040 595 0005

johtaja Olli Patrikainen, Jykes Oy, 0400 644 367

toimitusjohtaja Uljas Valkeinen, Keski-Suomen kauppakamari, 050 588 555