Keski-Suomen aluekehitys väestö- ja taloustilastojen valossa

Keski-Suomen väestömäärä väheni 248 henkilöllä vuonna 2025. Vain kolme keskisuomalaiskuntaa kasvatti väestöään: Jyväskylä (+773), Muurame (+33) ja Uurainen (+2).

Vuosina 2023–2024 maakunnan väestömäärä kasvoi vahvasti poikkeuksellisen suuren maahanmuuton myötä. Ukrainan sotaa paenneiden mahdollisuus hakea kotikuntaa vuoden maassa olon jälkeen näkyi korkeina maahanmuuttolukuina. Kehitys maltillistui odotetusti vuonna 2025 ja maahanmuuttajia oli noin 1 000 edellisvuotta vähemmän. Maahanmuutto on vaikuttanut positiivisesti väestömäärään Jyväskylän lisäksi erityisesti niissä kunnissa, joissa on ollut vastaanottokeskustoimintaa. Edelleenkin maahanmuutto näkyi vahvana Joutsan ja Jämsän väestökehityksessä.

Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Keski-Suomi menetti väestöään paljon, 760 henkilöä, vuonna 2025. Vain neljä kuntaa sai niukkaa muuttovoittoa: Multia (+14), Muurame (+13), Uurainen (+7) ja Pihtipudas (+1). Jyväskylässä muuttotappio oli poikkeuksellisen suuri. Kun huomioidaan sekä maan sisäinen että maan rajat ylittävä muuttoliike muuttovoittajiksi ylsi kahdeksan Keski-Suomen kuntaa.

Lasten määrä väheni kaikissa kunnissa

Keski-Suomeen syntyi 2 076 lasta vuonna 2025, mikä oli hieman edellisvuotta enemmän, mutta 1 100 lasta vähemmän kuin 2010-luvun taitteessa. Vain Jyväskylässä (+117) ja Muuramessa (+13) syntyvyys ylitti kuolleisuuden vuonna 2025. Muissa kunnissa luonnollinen väestömuutos oli miinuksella.

Matala syntyvyys näkyy lapsi-ikäluokkien määrässä. Keski-Suomessa alle 15-vuotiaiden lasten määrä on laskenut yhtäjaksoisesti vuoden 2014 jälkeen ja lapsia on nyt 7 100 vähemmän. Vuonna 2025 lasten määrä ei kasvanut yhdessäkään keskisuomalaiskunnassa.

Työikäisten (15–64 v.) määrä väheni hienoisesti Keski-Suomessa vuonna 2025. Kahtena edellisvuonna kirjattiin pientä kasvua maahanmuuttajien myötä. Vuonna 2025 työikäisiä oli maakunnassa noin 4 200 vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Yli 64-vuotiaiden määrä maakunnassa on kasvanut 11 600:lla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Nopeinta kasvu on ollut ikärakenteeltaan nuorissa kunnissa, Muuramessa, Jyväskylässä ja Laukaassa.

Väestöllinen huoltosuhde vaihtelee merkittävästi kuntien välillä. Vuonna 2025 Jyväskylässä oli 50 alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä sataa työikäistä kohden, kun taas Kyyjärvellä suhdeluku oli 126.

Talouden ja työmarkkinoiden heikko kehitys jatkui

Aluetalouden arvonlisää mittaavat tiedot ulottuvat vuoteen 2024. Keski-Suomen arvonlisäys oli reippaassa kasvussa koronapandemian jälkeisinä vuosina 2021–2022. Venäjän hyökkäyssodan käynnistämän globaalin toimintaympäristön epävakauden ja talouden lisääntyneen epävarmuuden myötä talouskasvu pysähtyi. Keski-Suomessa arvonlisäys (käypiin hintoihin) laski vuonna 2024 hienoisesti edellisvuodesta, -0,4 %. Koko maassa arvonlisäys kasvoi 1,0 %. Keski-Suomen arvonlisäys, 9,6 mrd. euroa, kattoi 4,0 % koko maan arvonlisästä. Asukasta kohden laskettuna Keski-Suomi jää selvästi jälkeen koko maasta – vain Äänekosken seutu yltää lähelle koko maan tasoa.

Tammi–kesäkuussa 2025 Keski-Suomen ja koko maan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 1,0 % edellisvuoden vastaavasta ajasta. Kasvun vauhtia hyydytti globaalin epävarmuuden lisäksi kauppasodan uhka. Keski-Suomen seuduilla liikevaihdon kehitys polki paikoillaan. Vain Saarijärvi–Viitasaarella oli pieniä merkkejä vakaammasta kasvun käänteestä.

Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärän pitkä yhtäjaksoinen lasku jatkui edelleen alkuvuonna 2025. Yritysten henkilöstömäärä laski Keski-Suomessa 1,3 %. Henkilöstömäärä väheni kaikilla päätoimialoilla ja kaikilla seuduilla.

Jo ennestään korkea työttömyys maakunnassa on jatkanut kipuamistaan ja työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa yli 20 000. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuodessa neljänneksellä. Työllisyyspalveluiden uudistus vuonna 2025 laajensi kuntien vastuuta työttömyystukien rahoituksessa. Keski-Suomen kunnat maksoivat työttömyyden pitkittymisestä aiheutuvia ns. sakkomaksuja vuonna 2025 yhteensä 46 miljoonaa euroa.

Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää sataa työllistä kohden. Tämä suhdeluku vaihteli vuonna 2024 Keski-Suomessa Muuramen 128:sta Kinnulan ja Kivijärven 221:een. Korkea taloudellinen huoltosuhde heikentää veropohjaa ja lisää julkisia menoja. Paranevalla työllisyydellä on huoltosuhdetta vahvistava vaikutus, kun taas väestön ikääntyminen heikentää sitä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja korkea koulutus keskittyvät alueellisesti

Keski-Suomen tutkimukseen ja kehittämiseen (T&K) suunnatut eurot olivat vuonna 2024 maakuntien kuudenneksi suurimmat, 317,4 miljoonaa euroa. Keski-Suomen T&K-menot vähenivät 0,8 % edellisvuodesta. Koko maassa T&K-menot olivat reippaassa 5,4 % kasvussa.

Maakunnan vahvojen korkeakoulujen osuus koko maan korkeakoulusektorin T&K-menoista oli 6,2 %. Yrityssektorilla vastaava osuus oli vain 2,7 %, vaikka keskisuomalaisyritysten T&K-panostukset ovat lähes kaksinkertaistuneet viimeisten 10 vuoden aikana. T&K-toiminta on alueellisesti keskittynyttä. Jyväskylän seudun osuus on 83 % ja metsäbiotalouskeskittymä-Äänekosken 15 % maakunnan T&K-menoista.

Keski-Suomessa väestön koulutustaso vaihtelee merkittävästi kuntien välillä. Koulutetuin väestö löytyy Jyväskylän seudulta, kun taas pohjoisessa Keski-Suomessa koulutustaso on matala. 15-vuotta täyttäneistä keskisuomalaisista 45 %:lla on toisen asteen koulutus ja joka neljännellä alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Keski-Suomessa on suurin 45–54-vuotiaissa. Lähes puolet tästä ikäryhmästä on suorittanut korkea-asteen tutkinnon.

Tutustu koko aineistoon (pdf)

Tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen ja Kelan tuoreimpiin tilastoihin. Väestökehitystä kuvaava aineisto perustuu vuoden 2025 ennakkotietoihin.

Lisää tilastotietoja Keski-Suomesta Keski-Suomi ennakoi -verkkosivuilla