03.02.2023 09:58

Keski-Suomen elinkeinoelämä iloitsee maakuntalentojen jatkumisesta

Lentoliikenteellä on tärkeä merkitys kansainvälistymisen, aluetalouden, matkailun ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta, muistuttaa Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Hiltunen harmittelee, että maakuntalennot on nostettu tikunnokkaan, vaikka lentoliikenne on vain yksi monista asioista, joita valtio on tukenut korona-aikana.

”Valtio on tukenut laaja-alaisesti korona-aikana elinkeinoelämää, mille on ollut suuri tarve, eri liikennemuotoja ja siten luontevasti myös lentoliikennettä”, korostaa Hiltunen.

Jyväskylän lentojen jatkumiselle on tarve elinkeinoelämän ja nimenomaan jatkomatkustuksen näkökulmasta. Yritykset tarvitsevat sujuvat yhteydet Suomen rajojen ulkopuolelle. Matka ei pysähdy Helsinki-Vantaalle, vaan lähes 90 prosenttia matkustajista käyttää jatkolentoa.

”Meillä on kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, joiden henkilöstön ja asiakkaiden tarvitsee päästä aamulla Eurooppaan ja illalla takaisin. Samoin oppilaitokset ja matkailu tarvitsevat maakuntalentoja”, Hiltunen sanoo.

Jyväskylän-lentojen jatkuminen on ollut melkoisessa turbulenssissa viime vuosina. Finnair ilmoitti toukokuussa 2020, että yhtiö ei lennä Jyväskylään, Joensuuhun, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan kesän 2020 aikana koronan yhteydessä tehtyjen lentojen vähennysten myötä. Syyskuussa Finnair ilmoitti, että minimiyhteydet viiteen kaupunkiin palautetaan marraskuun 2020 alusta alkaen talvisesongin ajaksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, miten Kokkolan, Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän ja Kemin lentoyhteydet voidaan turvata korona-aikana. Maakuntien lentoliikennettä selvittänyt työryhmä esitti, että valtio ostaisi lentoliikennettä näille lentoasemille.

”Oletus oli, että korona hellittää syksyyn 2022 mennessä, ja lentoliikenne palautuu normaaliksi. Näin ei käynyt, joten kevättalvella hallitus päätti jatkaa rahoitusta”, Hiltunen muistuttaa.

Ensimmäisen valtion kilpailutuksen voitti virolainen NyxAir OÜ, joka ei ollut optimaalinen kumppani, sillä yhtiöllä ei ollut interline-sopimusta Finnairin kanssa. Interline-sopimus mahdollistaa matkatavaroiden ja ihmisten liikkumisen sujuvasti jatkolentoja ajatellen.

Koronapandemian pitkittymisen myötä seuraavan valtion tarjouskilpailun syyskuussa 2022 voitti Finnair. Finnairin operoimat lennot alkoivat 28. marraskuuta 2022, ja lennot otettiin ilolla vastaan. Ennakkokysyntää oli runsaasti.

”Valtaosa, 80 prosenttia jatkomatkustajista jatkaa Finnairilla. Jyväskyläläisille jatkomatkustajille tärkeää, että lentomatkustaminen on sujuvaa”, Hiltunen sanoo.

Tarve lentojen alkamiselle yrityksissä on ollut suuri, ja siksi Hiltunen vetoaakin nyt yrityksiin. Hiltusen mukaan 2000-luvun alkupuolella Jyväskylän lentoasemalla oli vuosittain yli 200 000 matkustajaa. Vaikka matkustajamäärät ovat noista ajoista vähentyneet, lentoliikenne oli markkinaehtoista ennen koronaa.

”Meillä keskisuomalaisilla käyttäjillä on nyt näytön paikka. Julkinen tuki on vain väliaikaista. Haastankin keskisuomalaisia yrityksiä ja toimijoita käyttämään lentoja ja siten turvaamaan lentojen markkinaehtoisen jatkuvuuden tulevaisuudessa”, Hiltunen painottaa.