Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen Yrittäjät: Pohjoisen Keski-Suomen investointituet säilytettävä

Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen Yrittäjät vetoavat kannanotossaan Saarijärvi-Viitasaaren seudun yritystukien säilymisen puolesta. Nyt suunnitellun maaseuturahaston CAP-ohjelman leikkaamisen lisäksi samanaikaisesti suunnitellaan, että pohjoisen Keski-Suomen tukitaso yritysten investoinneissa pienenisi merkittävästi tukialuemuutoksen vuoksi.

Saarijärvi-Viitasaaren seudulla asuu liki 27 000 asukasta, suurin osa heistä harvaan asutulla maaseudulla tai ydinmaaseudulla Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pihtiputaan, Saarijärven ja Viitasaaren kunnissa. Tälle alueelle Maaseuturahoitus sekä Leaderin että Ely-keskuksen myöntämänä sekä yritysten investointituet ovat erittäin tärkeitä, sillä kaupallisia palveluja on niukasti ja yritysten kehittäminen on elintärkeää palvelurakenteen turvaamiseksi.

Me Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen Yrittäjät yhdymme Sydänsuomen kuntien aiempaan kannanottoon alueen yritystukien puolesta. Saarijärvi-Viitasaaren seudulla välimatkat ovat pitkiä, kuntien väkiluku pieni sekä taantuva ja väestö ikääntyvä.

Nyt suunnitellun maaseuturahaston CAP-ohjelman leikkaamisen lisäksi samanaikaisesti suunnitellaan, että pohjoisen Keski-Suomen tukitaso yritysten investoinneissa pienenisi merkittävästi tukialuemuutoksen vuoksi. Huhujen mukaan tukitasojen alennus pohjoisessa Keski-Suomessa liittyisi Kymenlaakson äkillisen rakennemuutoksen tukien rahoitukseen. Asetelma tuntuu julmalta: samaan aikaan, kun esimerkiksi Rovaniemen, Oulun ja Kuopion kaupungeissa sijaitsevat yritykset säilyttävät korkeimman tukitason, Saarijärvi ja Viitasaari tippuisivat samaan tukitasoon Helsingin kanssa. Alueen asukastiheys vaihtelee alle kahdesta asukkaasta neljään asukkaaseen neliökilometrillä, mikä pitäisi olla peruste erityistuen myöntämiselle. Yhtä aikaa myös kuntatalouden nähdään kurjistuvan ja kunnilla on yhä vähemmän keinoja toteuttaa peruspalveluvelvoitteiden ulkopuolella toimintaympäristön kehittämistä.

Elinkeinoministeri Wille Rydman on mielipidekirjoituksessaan (KSML, 3.10.2023) vakuuttanut, että mikäli tukitasoja tullaan muuttamaan, tehdään harkintaa tarkasti ja tuoreimpaan tietoon perustuen.

Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen Yrittäjät vetoavat maaseudun kehittämisen toimintaedellytysten säilyttämisen puolesta. Esitämme kuntajohdon vanavedessä, että jos maaseuturahaston tukea on tarve leikata ja kohdentaa, tulisi jäljelle jäävä osa kohdentaa nimenomaisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle, jossa tuen tarve on suurin ja vähentää tukea alueilta, joissa palveluja on tarjolla kaupallisesti ja useampia rahoitusinstrumentteja muun muassa mikroyritysten ja aloittavien yritysten tukemiseen. Muun muassa asukastiheyttä sekä alueen sisäisiä etäisyyksiä tulisi käyttää tuen perusteina. Tukea vähentävänä perusteena tulisi puolestaan toimia suurten kaupunkien läheisyys, koska sillä on suuri vaikutus yritysten toimintaympäristön kehittymiseen.

Saarijärvi-Viitasaaren seudulla on noin 2300 yritystä. Vaikka yritykset ovat pääosin pieniä, tekevät ne kannattavaa liiketoimintaa ja niillä on kasvukykyä. Isommat ja kerroinvaikutuksiltaan merkittävät yritykset puolestaan ovat ilmaisseet huolensa mahdollisuuksista investoida enää pohjoiseen Keski-Suomeen.

Emme voi hyväksyä ja pitää tietoon pohjautuvana ratkaisuna sitä, että pohjoinen Keski-Suomi olisi yritysten investointien kannalta tasavertainen alue Helsingin kanssa.

Jyväskylässä 13.11.2023

Ari Hiltunen

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja

Sanna-Mari Jyräkoski

Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja