Keski-Suomen kauppakamari: Keski-Suomen kärkihankkeet lisättävä investointiohjelmaan

Vaajakosken kahden kiertoliittymän läpi kulkee neljän valtatien (4, 9, 13 ja 23) liikenne. Kuva on otettu TraffICT Oy:n videolta, joka hyvin havainnollistaa tieosuuden sujumattomuutta.

Lausuntokierroksella olevasta Väyläverkon investointiohjelmasta puuttuu Keski-Suomen kauppakamarin näkemyksen mukaan niin Keski-Suomelle kuin valtakunnallisesti merkittävät kehittämishankkeet, kuten Valtatie 4 Vaajakosken kohdalla ja Jyväskylä-Tampere-raideyhteys. Keski-Suomen kauppakamari vaatii hankkeiden lisäämistä 8-vuotiseen investointiohjelmaan.

Lausuntokierroksella oleva Väyläverkon investointiohjelma vuosille 2022-2029 ei vastaa Keski-Suomen kauppakamarin näkemyksen mukaan Liikenne12-suunnitelman asettamiin tavoitteisiin. Investointiohjelmassa ei ollut laisinkaan Keski-Suomen kärkihankkeita, kuten VT4 Vaajakosken kohdalla, VT4 Jyväskylän kohdalla (Aholaita-Lohikoski), VT4 Palokan kohdalla ja VT4 Äänekoski-Vehniä sekä Jyväskylä-Tampere-raideyhteys.

Keski-Suomen kauppakamari muistuttaa, että Valtatie 4 on Suomen tärkein etelä−pohjoissuuntainen pääväylä pääkaupunkiseudulta Pohjois-Suomeen. Se on elinkeinoelämän merkittävimpiä runkoväyliä liikenne- ja tavarakuljetusmäärillä mitattuna, ja se on osa eurooppalaista TEN-T-ydinverkkoa, joka edellyttää sille tietyn palvelutason vuoteen 2030 mennessä.

”Nykyisellään Vaajakosken kohdalla kriteerit eivät täyty. Jyväskylän läpi kulkee niin Etelä-Pohjois- kuin Itä-Länsi-suuntainen tavara- ja henkilöliikenne. Vaajakosken pullonkaulasta on kohtuutonta haittaa ei ainoastaan paikallisesti vaan etenkin pitkämatkaisille elinkeinoelämän kuljetuksille. Hanke on lisättävä investointiohjelmaan”, vaatii Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Ohjelmaluonnoksessa on esitetty Nelostielle pienempiä parantamisia. Lahti-Jyväskylä-välin parantamiselle on esitetty rahoitusta 25 miljoonaa euroa. Raideyhteyden Saarijärvi-Haapajärvi peruskorjaukseen on esitetty 20 miljoonaa euroa ja VT9 Jämsä-Korpilahti-välin parantamiseen 16 miljoonaa euroa.

Vaikka Valtatietä 4 koskevat hankkeet ovat osaltaan parannusta entiseen, ovat ne vaikutuksiltaan kokonaisuus tarkastellen kuitenkin vähäisiä, eivätkä ne ratkaise tieosuuden suurimpia haasteita.

Ohjelmassa yleisesti esitetyt investointihankkeet ovat pistemäisiä ja pirstaloituneita, joiden vaikutukset kokonaisuus arvioiden jäävät riittämättömiksi. Keski-Suomen kauppakamarin mukaan investointiohjelmaan valittujen hankkeiden perustelut jäivät vähäisiksi.

”Perustelut ohjelmaan sisällytettävien hankkeiden priorisoinnista eivät ole riittäviä. Epäselväksi jäi, mistä syystä kokonaisuus arvioiden merkityksellisemmät hankkeet jäivät investointiohjelman ulkopuolelle”, Hiltunen sanoo.

Jyväskylä-Tampere-raideyhteyden kehittäminen mukaan investointiohjelmaan

Rautatiet ovat Keski-Suomessa merkittävä osa liikenneinfraa, ja ne palvelevat henkilö- ja tavaraliikenteen monipuolisia tarpeita. Jyväskylä-Tampere-raideyhteyden parantaminen on erityisen tärkeää niin elinkeinoelämän kuljetusten kuin toimivan henkilöliikenteen kannalta.

”Jyväskylä-Tampere-rataosuuden merkitys vientiteollisuuden kuljetuksissa on erityisen suuri. Kyseinen raideyhteys on nykyisellään häiriöherkkä ja käytöltään kapasiteetiltaan ylärajoilla. On suuri puute, että raideyhteyden parantaminen uupuu investointiohjelmasta. Rataosuuden parantamista investointiohjelman aikaraamissa puoltaa myös se, että suunnitteluun on myönnetty merkittävät resurssit”, Hiltunen sanoo.

Keski-Suomen kauppakamari nostaa Väylävirastolle tekemässään lausunnossa myös rahoituskehyksen riittämättömyyden.

”Liikenneyhteyksien kehittämisessä tarpeisiin vastaaminen vaatii sen, että talouskehystä kasvatetaan. Näkemyksemme mukaan esitys ei sellaisenaan sovellu talousarviovalmistelun pohjaksi esitettyjen puutteiden vuoksi”, Hiltunen toteaa.