09.03.2021 16:04
Keski-Suomen kauppakamari: Sulkutilasta aiheutuvat menetykset korvattava yrityksille täysimääräisesti
Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuva: Matias Ulfves
Ravintoloiden sulkeminen on kova isku yrityksille, ja siitä aiheutuvat menetykset on korvattava yrityksille täysimääräisesti, vaatii Keski-Suomen kauppakamari. Tiukoissa rajoituksissa on huomioitava paremmin alueellinen tilanne ja on muistettava, että elinkeinotoiminnan rajoittaminen on äärimmäinen keino.
”Viestintä ja ohjeistukset ovat olleet varsin sekavia. Keski-Suomen osalta oli viime metreille asti epäselvää, joutuvatko ravintolat sulkemaan ovensa vai ei. Kun elinkeinon harjoittaminen estetään viranomaistoimin, menetykset on korvattava täysimääräisesti”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.
Ihmisten terveys ja taudin leviämisen estäminen ovat luonnollisesti tärkein tavoite, mutta samalla on varmistettava, että yritykset pystyvät toimimaan myös poikkeusoloissa. Keski-Suomen kauppakamari huomauttaa, että koronatilanne on ollut viime aikoina yleisesti Keski-Suomessa rauhallinen.
”Rajoituksissa pitää käyttää alueellista harkintaa eikä rajoittaa elinkeinotoimintaa turhaan rauhallisessa tilanteessa. Kyllä yrityksiin pitää voida luottaa siinä, että liiketoimintaa harjoitetaan epidemiatilanne huomioiden esimerkiksi hygienia- ja turvaväliohjeistuksia noudattaen”, Hiltunen sanoo.
Hiltunen painottaa, että epävarmuus on myrkkyä yritysten liiketoiminnan jatkuvuudelle. Siksi rajoitusten asettamisessa on käytettävä tarkkaa harkintaa ja niistä viestimisessä erityistä tarkkuutta ja johdonmukaisuutta.
Keski-Suomen kauppakamari muistuttaa, että viime kustannustukikierroksella lukuisat keskisuomalaiset yritykset saivat kielteisen kustannustukipäätöksen.
”Uusi kustannustuki on kohdistettava niin, että se kattaa yhä useamman yrityksen menetykset, eikä liian tiukkoja kriteerejä tuen saamiseksi saa asettaa”, Hiltunen sanoo.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki arvioi, että vuotuisten konkurssien määrä kasvaa 300–600 konkurssilla verrattuna normaaliin aikaan. Konkurssien määrä näyttää voimakasta kasvua tammikuuhun verrattuna: helmikuun konkurssiluvut ovat kaksinkertaisia tammikuuhun verrattuna. Se viittaa vahvasti siihen, että konkurssilain muutoksen poistuminen näkyy välittömästi.
”Valtiovallan on toimillaan pidettävä huoli siitä, ettei terveitä yrityksiä mene konkurssiin rajoitusten takia. Rajoitukset ovat iso uhka yritysten toiminnalle ja työpaikkojen säilymiselle”, Hiltunen painottaa.
Lisäksi Hiltunen nostaa sen, etteivät työlainsäädännön muutokset ole enää voimassa siten, että henkilöstön lomauttaminen olisi rajoitusten voimaan tullessa nopeampaa, mikä osaltaan haastaa yritysten sopeutumista rajoituksiin.
”Vaikka liiketoiminnan harjoittaminen on valtiovallan toimesta estetty ja ovien täytyy olla säpissä, joutuvat yritykset silti maksamaan ilmoitusajalta palkkaa työntekijöilleen. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tarjota vaihtoehtoista työtä”, Hiltunen sanoo.