28.06.2024 08:22

Keski-Suomen kauppakamarilta tyrmäys Väyläviraston nopeusrajoitusohjeen päivittämisesitykselle – ”nopeusrajoituksia ei tule alentaa teiden parantamisen välttämiseksi”

Pilotin tarkoituksena on kerätä tarvittavaa tietoa 90 km/h nopeusrajoituksen arviointiin. Pilottikohteiksi valitaan pitkähköjä tiejaksoja, joilla nykyisin on ollut ainakin suurimmaksi osaksi 100 km/h kesänopeusrajoitus, mutta tarkistetuilla kriteereillä rajoitus olisi laskemassa 80:aan.

Maakuntakeskusten väliset matka-ajat pitenisivät eniten Lahden ja Mikkelin, Kouvolan ja Helsingin, Seinäjoen ja Tampereen sekä Oulun ja Jyväskylän välillä. Esitys iskisi myös Keski-Suomen vähäliikenteisiin teihin.

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltusen mukaan 100 km/h nopeusrajoituksen alentaminen 80 km/h:iin yksinomaan päällysteleveyden ja liikennemäärän perusteella ei ole perusteltua erityisesti Keski-Suomeen esitetyillä vähäliikenteisillä teillä, joissa onnettomuusasteet eivät ole olleet korkeita. Nopeusrajoitusten alentaminen voi aiheuttaa merkittäviä haittoja työssäkäynnin, tavaraliikenteen ja linja-autoliikenteen näkökulmista.

”Se johtaa pidempiin matka-aikoihin, mikä taas aiheuttaa korkeampia kustannuksia ja heikentää palvelunlaatua esimerkiksi tavaraliikenteessä ja linja-autokuljetuksissa. Hitaampi tavaraliikenne taas heikentää yritysten kilpailukykyä erityisesti kansainvälisillä markkinoilla, missä nopeus ja tehokkuus ovat avainasemassa”, toteaa Hiltunen.

Muutoksia perustellaan liikenneturvallisuuden parantamisella. Hiltunen huomauttaa, että ensisijaisena ratkaisuna tulee nähdä teiden kunnon parantaminen ja leventäminen nopeusrajoitusten alentamisen sijaan.

”Nopeusrajoitusten laskeminen voi itse asiassa lisätä vaaratilanteita, sillä vaaralliset ohitukset voivat lisääntyä. Hyväkuntoiset tiet taas parantavat ajoneuvojen hallittavuutta, vähentävät yllätyksellisiä ajotilanteita, mahdollistavat paremmat liikennejärjestelyt sekä ennaltaehkäisevät onnettomuuksia erityisesti huonoissa sääolosuhteissa”, perustelee Hiltunen.

Keski-Suomen tavoitteena on saavutettavuuden parantaminen muun muassa liikenneyhteyksiä ja teiden kuntoa parantamalla, joten ajatus nopeusrajoitusten alentamisesta sen sijaan, että teiden kuntoa parannettaisiin, ei tue alueemme liikennejärjestelmän kehittämisen suunnitelmia.

”Keski-Suomen tulee ehdottomasti pyrkiä Valtatie 4 osalta TEN-T-ydinverkkoasetuksen määrittelemään tavoitteeseen liikenteen sujuvuudesta”, sanoo Hiltunen.

Lisätietoja

​​​​​​​Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen, p. 040 058 3210 ari.hiltunen@kskauppakamari.fi

Keski-Suomen kauppakamarin lausunto Väyläviraston nopeusrajoitusohjeen päivittämiseksi

1. Millaisia vaikutuksia arvioitte suunnitelluilla maanteiden nopeusrajoitusten muutoksilla olevan toimintaanne (aikataulut, matka-ajat, koettu turvallisuus ja saavutettavuus, kävelyn ja pyöräliikenteen turvallisuus jne.)?

Keski-Suomen kauppakamari tyrmää Väyläviraston esityksen nopeusrajoitusohjeen päivittämiseksi. ”Väylävirasto on käynnistämässä päivitetyn ohjeen käyttöönoton yhteydessä pilotin, jossa valituille tiejaksolle asetetaan 90 km/h nopeusrajoitus. Pilotissa karttuu tarvittavaa tietoa 90 km/h nopeusrajoituksen arviointiin. Pilottikohteiksi valitaan pitkähköjä tiejaksoja, joilla nykyisin on ollut ainakin suurimmaksi osaksi 100 km/h kesänopeusrajoitus, mutta tarkistetuilla kriteereillä rajoitus olisi laskemassa 80:aan.”

Keski-Suomen kauppakamarin näkemyksen mukaan nopeusrajoitusten alentaminen voi aiheuttaa merkittäviä haittoja työssäkäynnin, tavaraliikenteen ja linja-autoliikenteen näkökulmista. Se voi johtaa pidempiin matka-aikoihin, korkeampiin kustannuksiin ja heikentyneeseen palvelun laatuun, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti niin yksilöiden kuin yritystenkin toimintaan ja kilpailukykyyn.

Elinkeinoelämä ja tavarakuljetukset:

Nopeusrajoituksen alentaminen voi hidastaa tavaraliikenteen kulkua, mikä vaikuttaa negatiivisesti logistiikan tehokkuuteen. Tavarat eivät saavu määränpäähänsä yhtä nopeasti, mikä voi viivästyttää toimituksia ja aiheuttaa häiriöitä toimitusketjuissa.

Kuljetusyritysten kustannukset voivat nousta, koska rekat ja muut tavarankuljetusajoneuvot käyttävät enemmän aikaa reiteillä. Tämä voi johtaa korkeampiin polttoainekustannuksiin, henkilöstökuluihin ja ajoneuvojen kulumiseen. Hitaampi tavaraliikenne voi heikentää yritysten kilpailukykyä, erityisesti kansainvälisillä markkinoilla, missä nopeus ja tehokkuus ovat avainasemassa.

Työssäkäynti:

Nopeusrajoituksen alentaminen työssäkäyntialueella aiheuttaa matka-aikojen pitenemistä. On huomioitavaa, että Keski-Suomessa työssäkäyntialue on laaja, joka ulottuu esimerkiksi Jyväskylästä Äänekoskelle ja Jämsästä Jyväskylään. Nopeusrajoitusten alentaminen aiheuttaisi lisää tungosta jo valmiiksi ruuhkaisilla teillä, joilla ei ole ohituskaistoja ja joilla ajaa henkilöliikenteen lisäksi paljon tavaraliikennettä.

On huomioitava, että nopeusrajoitusten alentamisella voi olla monia vaikutuksia muuhunkin kuin vain liikenteeseen, esimerkiksi asuntojen arvonkehitykseen saavutettavuuden heikentyessä, työssäkäyvien työssä jaksamiseen vapaa-ajan vähentyessä työmatka-ajan pidentyessä ja autojen huoltokustannusten lisääntymisenä.

Linja-autoliikenne:

Matka-aikojen piteneminen ei ole hyvä asia myöskään linja-autoliikenteen kilpailukyvyn kannalta: linja-autoliikenne kipuilee jo nyt henkilöliikenteen kanssa matkaan käytettävästä ajasta. Linja-autojen aikataulut voivat muuttua epäluotettaviksi, jos nopeusrajoitusten alentaminen pidentää matkustusaikoja. Tämä voi vähentää julkisen liikenteen houkuttelevuutta matkustajille, jotka arvostavat täsmällisyyttä ja lyhyitä matka-aikoja. Linja-autoyhtiöiden voi olla vaikeampaa ylläpitää tiheää palvelua, mikä voi johtaa harvempiin vuoroihin ja pidempiin odotusaikoihin matkustajille. Tämä voi heikentää joukkoliikenteen palvelun laatua.

Pidemmät matka-ajat voivat johtaa matkustajamäärien laskuun, koska ihmiset saattavat valita muita kulkumuotoja, kuten henkilöautoilun. Tämä voi vähentää joukkoliikenteen käytön suosiota ja lisätä yksityisautoilua, mikä voi kasvattaa liikenteen kokonaismäärää ja lisätä ruuhkia.

Nopeusrajoituksen asettamista koskevia periaatteita tulisi harkita uudelleen. Tien leveys ja vähäliikenteisyys ei saa olla peruste nopeusrajoitusten alentamiselle. Meillä on paljon pieniä teitä, joilla on paljon tavarakuljetusta. On myös vähäliikenteisiä teitä, joilla ei tapahdu onnettomuuksia. Esityksellä ollaan tekemässä ratkaisuja, joilla vaikutetaan niihin heikentävästi.
Keski-Suomen kauppakamarin näkökulmasta maakuntakeskusten Tampere-Jvväskylä-Kuopio saavutettavuuden osalta 9-tie on tärkeä. Lisäksi on syytä huomioida, että Valtatie 4 kuuluu eurooppalaiseen TEN-t-ydinverkkoon, mikä määrittelee sille tietyn palvelutason. Nopeusrajoitusten alentaminen ei ole myöskään tämän asetuksen tavoitteiden mukaista. Jyväskylä-Oulu-välille vaihtoehdot ovat vain oma auto tai linja-auto.

Väyläviraston esityksessä verrataan nykyistä järjestelmäämme Ruotsin malliin. Huomionarvoista on se tosiasia, että Ruotsi käyttää huomattavasti enemmän liikenteestä kerättyjä maksuja teiden parantamiseen kuin Suomi.

2. Mitä mieltä olette liikenneturvallisuuden parantamisesta nopeusrajoituksia muuttamalla? Millaisia muita keinoja ehdottaisitte ajatellen myös rajallisia rahallisia resursseja väyläverkon kehittämiseen?

Nopeusrajoitusten alentaminen ei ole oikea ratkaisu liikenneturvallisuuden parantamiseksi, vaan ensisijaisena pitää nähdä teiden kunnon parantaminen. On huomioitava, että nopeusrajoitusten laskeminen voi itse asiassa lisätä vaaratilanteita, sillä ohitukset ja vaaratilanteet voivat lisääntyä. Kuljettajat eivät välttämättä noudata uusia, alempia nopeusrajoituksia, varsinkin jos he kokevat ne tarpeettomiksi. Tämä voi johtaa nopeuseroihin liikenteessä, mikä voi lisätä onnettomuusriskiä.

Liikenneturvallisuuden näkökulmasta teiden kunnon parantaminen on parempi vaihtoehto kuin nopeusrajoitusten alentaminen. Teiden kunnon parantaminen tarjoaa monipuolisemman ja tehokkaamman tavan lisätä liikenneturvallisuutta. Hyväkuntoiset tiet parantavat ajoneuvojen hallittavuutta, vähentävät yllätyksellisiä ajotilanteita, mahdollistavat paremmat liikennejärjestelyt ja valvonnan sekä ennaltaehkäisevät onnettomuuksia erityisesti huonoissa sääolosuhteissa.

3. Miten maanteiden nopeusrajoitukset tukevat valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamia tavoitteita ja alueenne liikennejärjestelmän kehittämisen suunnitelmia?

Lähtökohtainen ajatus nopeusrajoitusten alentamisesta ei tue liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita liikenteen sujuvuuden parantamiseksi, joista laajat perustelut esitettiin yllä. Keski-Suomen tavoitteena on saavutettavuuden parantaminen muun muassa liikenneyhteyksiä ja teiden kuntoa parantamalla, joten ajatus nopeusrajoitusten alentamisesta sen sijaan, että teiden kuntoa parannettaisiin ei tue alueemme liikennejärjestelmän kehittämisen suunnitelmia. Keski-Suomen kauppakamarin mielestä tulee ehdottomasti pyrkiä Valtatie 4 osalta TEN-t-ydinverkon määrittelemään tavoitteeseen liikenteen sujuvuudesta.

4. Muita huomioitasi, mitä?