Keski-Suomen kauppakamarin juhlavuoden maakuntakiertue pysähtyi Keuruulla ja Jämsässä – alueellinen yhteistyö ja elinvoima keskustelun keskiössä

Keuruulla tilaisuus järjestettiin Hotelli Keurusselällä, jossa yrittäjänä toimiva Iris Mäkinen toivotti osallistujat lämpimästi tervetulleiksi. Paikalla oli osallistujia monipuolisesti eri aloilta, kuten esimerkiksi sähkökuorma-autoja valmistavalta Etrucksilta. Jo aamupalalla tunnelma oli avoin ja keskusteleva, ja ihmiset olivat selvästi tulleet tapaamaan toisiaan.

Keuruun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Lauri Oinonen painotti puheenvuorossaan Itä-Länsi-raideyhteyden merkitystä huoltovarmuuden kannalta. Hänen mukaansa yhteys tulisi ulottaa aina Norjan länsirannikolle saakka Itämeren ja Ruotsin kautta. Myös TEN-T-verkoston ulottumattomuus Jyväskylän kohdalla nousi kritiikin kohteeksi.

Keski-Suomen kauppakamarin historiavideossa esiteltiin kauppakamarin aiemmat puheenjohtajat. Sukupuolijakauma alueellisessa päätöksenteossa sai Emilia Koikkalaisen nostamaan esiin kiintiöiden tarpeellisuuden ja tietoisen työn merkityksen tasa-arvon edistämisessä. "Muutos ei tapahdu itsestään", Koikkalainen totesi.

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen esitteli kauppakamarin toimintaa ja vaikutuskanavia. Kauppakamarin jäsenmäärän kasvu, joka on vuodesta 2017 lähtien yli 60 prosenttia, kuvastaa alueen yritysten halukkuutta verkostoitua ja vaikuttaa. Iris Mäkinen peräänkuulutti eri järjestöjen yhteistyötä: "Pirstaloituneessa kentässä tarvitaan yhteistä ääntä ja vaikuttavuutta."

Yleisökeskustelussa korostettiin erityisesti tavara- ja lentoliikenteen merkitystä Keski-Suomelle. Esille nousi muun muassa ajatus siitä, voisiko Keski-Suomi tukea Pirkanmaata logistiikassa: Tikkakosken ja Pirkkalan lentoasemien rooleja verrattiin Keuruun näkökulmasta. Huolta herätti myös mahdollinen Itä-Länsi-ratahankkeiden ohittaminen ja risteysasemien roolin heikentyminen.

Yritysnäkökulmasta esitettiin toiveita vaihtoehdoista Vuosaaren satamalle ja todettiin, että elinvoimaa ei voida rakentaa pelkästään kuntien varaan – yksityisen sektorin on tultava mukaan investointeihin ja kehityshankkeisiin.

Jämsässä tilaisuuden avasi Elosen henkilöstöpäällikkö Hanna Kivimäki, joka toi mukanaan leipomoyrityksen terveiset. Kolme vuotta Elosella työskennellyt Kivimäki kertoi perheyrityksen ensi vuonna koittavasta 60-vuotisjuhlavuodesta ja toiminnan kasvusta Etelä-Pohjanmaalle ja Lahteen asti.

Erityisenä ylpeydenaiheena Kivimäki mainitsi Elosen monikulttuurisen työyhteisön: yrityksessä työskentelee kahdeksaa eri kansallisuutta. "Ukrainalaisten työllistäminen on ollut tärkeää. Vaikka heidän tilanteensa on surullinen, pystymme tarjoamaan mahdollisuuden integroitua Jämsään."

Tilaisuudessa olivat mukana myös kaupunginjohtaja, elinkeinopäällikkö ja alueen yritysedustajia. Keskustelut painottuivat jälleen alueen veto- ja pitovoimaan, yhteistyön merkitykseen sekä elinkeinoelämän rooliin paikalliskehityksessä.