30.04.2018 08:57

Keski-Suomen kauppakamarin lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyvistä laeista

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyvistä laeista on käsitelty laajasti uudistuksen lähtökohtia, toteuttamisvaihtoehtoja ja vaikutuksia sekä vertailtu sisältöä muiden maiden toimintaan. Uudistuksen pyrkimys mahdollisimman vähään sääntelyyn on hyvä asia, sillä se tukee maakunnan itsehallintoa ja alueiden tarpeista lähtevää palveluvalikoimaa ja alueen kehittämistä. Uudistuksella pyritään siihen, että byrokratiaa sujuvoitetaan ja madalletaan, mikä parantaisi yritysten toimintaedellytyksiä siltä osin.

Näemme, että esityksen toteuttamisvaihtoehdoista paras vaihtoehto olisi toteuttamisvaihtoehto 3. Siinä esitetään, että maakunta voisi tuottaa kasvupalveluita itse ainoastaan markkinapuutetilanteessa yhtiönsä kautta, ja että kilpailullisella monituottajamallilla palvelumarkkinat avautuisivat ja uutta kasvupalveluliiketoimintaa syntyisi välittömästi. Mielestämme maakunnan ei tule tuottaa palveluita itse, jos palveluntuottajia löytyy alueelta. Markkinapuutetilanteiden tulkinta voi kuitenkin osoittautua haasteelliseksi. Laissa olisi hyvä luetella keinot markkinapuutetilanteiden toteamiseksi. Maakunta voisi myös tehdä hankintalain mukaisen avoimuusilmoituksen markkinapuutetilanteessa, jossa ilmoitetaan maakunnan suunnitellusta kasvupalvelutuotannosta markkinapuutteen vuoksi. Esitys ei toteudu suunnitellusti, mikäli markkinaehtoisuutta lisätään vain yhtiöittämällä maakunnan palveluja.

Toteuttamisvaihtoehto 3 mahdollistaa markkinoiden avautumisen yrityksille, palveluiden mahdollisimman tehokkaan tuottamisen sekä uuden kasvupalveluliiketoiminnan syntymisen. Tarjouspyyntöjen on kuitenkin oltava sen suuruisia, että tarjouksia saadaan mahdollisimman monelta toimijalta ja jolloin kilpailutilanne olisi mahdollisimman realistinen. Näin pienemmilläkin yrityksillä on mahdollisuus tarjota palveluita. Siten myös saadaan parhaat mahdolliset asiantuntijat käyttöön yrityksistä kasvupalveluiden tuottamiseen. Valintakriteeristö ei myöskään saa olla liian byrokraattinen ja vaikea, jottei sillä suljeta hyviä toimijoita pois.

Palveluntuottajien velvollisuuksia määriteltäessä on huomioitava, että siinä pyritään yritykselle jouhevimpaan ja kustannustehokkaimpaan sekä vähiten byrokraattiseen tapaan hoitaa velvollisuudet ketterän ja kustannustehokkaan palveluntuottamisen mahdollistamiseksi. Kriteeristö velvollisuuksista ei myöskään saa olla byrokraattinen ja vaikea, jottei sillä suljeta hyviä toimijoita pois.

Mielestämme esityksessä täytyy turvata kasvupalveluille tietyt resurssit. Esityksen mukaan maakunta päättäisi harkinnanvaraisesti palveluista koskien yritystoimintaa, yrittäjyyden sekä kansainvälistymisen edistämistä ja innovaatioedellytysten luomista ilman, että sille on esityksessä osoitettu vähimmäisvaatimuksia ja minimiresursseja. Koska suurin osa maakunnille osoitetuista varoista menee sote-palveluiden järjestämiseen, olemme huolissamme, että kasvupalveluille ei riitä resursseja tai niitä mahdollisesti leikataan tulevaisuudessa. Mielestämme rahoituksellisesti täytyy huomioida, että myös kasvupalveluille yrityspalveluiden osalta korvamerkitään rahoitusta ja resursseja sekä turvataan ne myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi tällä hetkellä alueelliset kansainvälistymisen resurssit, käytännössä yhden Team Finland koordinaattorin työpanos, koetaan liian vähäiseksi alueella. Kuitenkin kansainvälistyminen on kasvuyritykselle varsin oleellista ja keskeistä.

Esityksen mukaan maakunnat vastaavat alueitaan koskevien rakennerahasto-ohjelmaehdotusten laatimisesta. Mielestämme pohjoisen Keski-Suomen kuuluminen EU:n asettamaan 2. tukialueeseen tulisi säilyttää vähintään tässä luokassa jatkossakin. Toivomme, että maakunnan kehittämisrahasto, AIKO-rahoitus ja muut sen tyyppiset ketterät rahoitusinstrumentit säilyvät maakunnissa jatkossakin, sillä EU:n rahoittamat EAKR- tai ESR-hankkeet ovat kuitenkin monesti yrityksille ja organisaatioille liian raskaita toteuttaa eivätkä ne aina taivu innovatiivisiin kokeiluihin. Lisäksi niiden hallinnointi on varsin byrokraattista.

Mielestämme on hyvä asia, että esityksessä kannustetaan maakuntia ja alueen kuntia yhteistyöhön. Yhteistyö on tärkeää päällekkäisyyksien minimoimiseksi eri toimijoiden välillä. Yhteistyötä tulisi rakentaa maakunnan sisällä eri toimijoiden välillä kunkin vahvuuksia hyödyntäen. Maakunta ja alueen kunnat sekä muut toimijat, kuten järjestöt, toimisivat kumppaneina elinvoimatehtäviin liittyvissä asioissa. Alueiden kehittämistä ja kasvupalveluja täytyy järjestää valtion, maakunnan ja kunnan sekä muiden toimijoiden kanssa yhteen sovitettuina tarkoituksenmukaisina ja toimivina palvelukokonaisuuksina, väestön ja yritysten tarpeet huomioon ottaen sekä sähköistä asiointia hyödyntäen.

Jyväskylässä 16.4.2018
Keski-Suomen kauppakamarin puolesta

Ari Hiltunen
toimitusjohtaja
Keski-Suomen kauppakamari

Vaikuttaminen ja edunvalvonta

Kauppakamari vaikuttaa aktiivisesti turhan sääntelyn purkamiseen niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti tekemällä kannanottoja, lausuntoja, vaikuttamalla päättäjiin ja tuomalla yritysten ääntä kuuluviin. Lue lisää vaikuttamisesta