Keski-Suomen kauppakamarin lausunto makeisverosta

Keski-Suomen kauppakamarin lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi

Keski-Suomen kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi.

Esityksessä ehdotetaan, että elintarvikkeiden alennetun 14 prosentin suuruisen verokannan soveltamisalaan nykyisin kuuluvat makeiset ja suklaatuotteet siirrettäisiin 25,5 prosentin suuruisen yleisen verokannan soveltamisalaan. Sen määrittämiseksi, mihin tuotteisiin sovellettaisiin yleistä verokantaa, käytettäisiin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeitä.

Keski-Suomen kauppakamarin näkemyksen mukaan makeisveron korottaminen 14 prosentista 25,5 prosenttiin vaikuttaa kielteisesti yrityksiin ja niiden toimintaympäristöön monella tavalla, myös Keski-Suomessa, jossa elintarvike- ja makeisteollisuudella on merkittävä rooli alueen taloudessa.

Veronkorotus luo epävarmuutta yrityksille, heikentää toimintaympäristön ennakoitavuutta ja lisää byrokratiaa. Yritysten on vaikeampi suunnitella investointeja ja tuotekehitystä, jos verokohtelu muuttuu nopealla aikataululla. Investoinnit tarvitsevat toteutuakseen vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön 5–10 vuodeksi. Tämänkaltaisilla veronkorotuksilla voi olla vaikutuksia investointihalukkuuteen sekä mahdollisiin investointeihin. Investointien vähenemisellä on heikentävä vaikutus aluetalouteen, sillä investoinnin tuovat verotuloja ja työpaikkoja. Vaikutukset investointeihin ja kasvuun eivät rajoitu vain makeisten ja suklaan valmistajiin vaan laajemminkin elintarviketeollisuuteen.

Veronkorotus heikentää yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta. Korkeampi verotus nostaa makeisten hintaa, mikä voi vähentää kysyntää. Kun kysyntä laskee ja yritysten kannattavuus heikkenee, voi se johtaa irtisanomisiin ja rekrytointien vähenemiseen. Keski-Suomen talous voi kärsiä epäsuorasti, sillä elintarviketeollisuuden yritykset tukevat myös muita toimialoja, kuten kuljetus- ja pakkausalan yrityksiä, kahviloita ja kauppoja. Makeisteollisuuden supistuminen näkyy myös näiden alojen kysynnässä. Kuluttajat voivat siirtyä käyttämään ulkomaisia tuotteita kotimaisten sijaan. Näin Suomen valtio ei välttämättä saa odottamiaan verotuloja.

Kaiken kaikkiaan veronkorotus voi siis aiheuttaa laajempia negatiivisia vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin ja aluetalouteen.

Hallituksen arvio verotuotosta (85 miljoonaa euroa) on marginaalinen suhteessa veronkorotuksen aiheuttamiin haittavaikutuksiin. Suhteessa koko kehysriihen 1,5 miljardin euron sopeutustoimiin vaikutus on vain noin 5 %.

Aiempi kokemus makeisverosta osoitti, että veron soveltamisalan määrittely oli erittäin hankalaa. Nyt ehdotetun muutoksen myötä eri tuotteiden verokantojen määrittäminen tullinimikkeiden perusteella voi johtaa epäselviin ja epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin. Tämä aiheuttaa merkittävää lisätyötä sekä yrityksille että veroviranomaisille, mikä lisää kustannuksia ja byrokratiaa.

Lisäksi ehdotettu arvonlisäveron korotus voi rikkoa EU:n neutraliteettiperiaatetta, sillä samankaltaiset ja keskenään kilpailevat makeistuotteet voivat päätyä eri verokantojen alaisiksi. Tämä voi suosia tiettyjä toimialoja tai yrityksiä toisten kustannuksella. Hallituksen tulisi varmistaa muutoksen EU-oikeuden mukaisuus ennakolta, sillä ilman oikeusvarmuutta laki voi joutua myöhemmin kumottavaksi, mikä lisäisi epävarmuutta ja heikentäisi yritysten toimintaympäristön ennustettavuutta.

Hallitusohjelman tavoitteena on ollut luoda investointiystävällinen ja ennakoitava verotusympäristö, mutta tämä muutos toimii täysin vastakkaiseen suuntaan. Tästä syystä hallituksen tulisi luopua päätöksestä nostaa makeisten ja suklaan arvonlisäveroa.

Keski-Suomen kauppakamari toivoo, että ao. veronkorotuksen vaikutukset yritysten ja sitä kautta aluetalouteen ja työllisyyteen tulee huomioida ja Keski-Suomen kauppakamari katsoo, että päätöksestä toteuttaa makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan korotus tulee luopua.

Jyväskylässä 7.2.2025

Ari Hiltunen
toimitusjohtaja
Keski-Suomen kauppakamari