Keski-Suomen saavutettavuus kuntoon – liikennehankkeisiin historiallisen suuri panostus

”On tärkeää, että hallitus on kuunnellut yrityksiä ja panostanut liikenneverkkoon. Keski-Suomen elinkeinoelämä tarvitsee toimivia liikenneyhteyksiä kaikilla kulkumuodoilla, ja saavutettavuuden parantaminen tukee alueen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Hallitus päätti budjettiriihessään panostaa liikenneverkkoon, ja Keski-Suomen liikennehankkeille myönnettiin 51 miljoonaa euroa. Varat ohjattiin Valtatie 4:n parantamiseen Oravasaaren kohdalla ja Leivonmäen pohjoispuolella sekä Valtatie 9:n parantamiseen Lievestuoreen kohdalla.

Keski-Suomen liikenteen keskeinen kehityskohde on valtatie 4:n parantaminen Vaajakosken kohdalla. Tieosuus on yksi maan merkittävimmistä pullonkauloista, ja sen kehittäminen on elinkeinoelämän kannalta kriittistä. Hanke kuuluu EU:n liikenteen ydinverkkoon (TEN-T), mikä tarkoittaa, että sen toteuttamiselle on selkeät aikatauluvaatimukset.

”Valtatie 4 Vaajakosken kohdalla on saatettava TEN-T-ydinverkon tavoitetasoon viimeistään vuoteen 2030 mennessä, sillä hankkeeseen ei voi hakea vapautusta TEN-T-vaatimuksista”, painottaa Hiltunen.

Valtatie 4:n kehittämisen ohella myös valtatie 9:n ja alemman tieverkon parantamisen edistäminen ovat olleet keskiössä, sillä ne vaikuttavat niin tavaraliikenteeseen kuin alueen saavutettavuuteen.

Vuoden 2024 aikana Keski-Suomen päällystetyn tieverkon korjauksiin on varattu poikkeuksellisen suuri rahoitus, yhteensä 25,9 miljoonaa euroa. Tämä mahdollistaa laajemmat päällystysohjelmat kuin aiempina vuosina ja parantaa merkittävästi alueen liikenneinfrastruktuurin kuntoa.

Keski-Suomen kauppakamari on ottanut kantaa lausunnoilla Väyläverkon investointiohjelmiin ja Liikenne12-suunnitelmaan, jotta elinkeinoelämän tarpeet tulisivat huomioiduiksi.
Keski-Suomen kauppakamari korostaa, että liikenneinvestoinnit on priorisoitava alueellisen vaikuttavuuden perusteella, ja erityisesti valtatie 4:n ja Jyväskylä-Tampere-raideyhteyden kehittämistä on kiirehdittävä. Lisäksi on tärkeää, että liikenneverkon kehittämisessä hyödynnetään täysimääräisesti EU-rahoitusmahdollisuudet, jotta Keski-Suomen saavutettavuus voidaan varmistaa pitkällä aikavälillä.

Jyväskylän ja Tampereen välinen rataosuus on yksi tärkeimmistä kehityskohteista, sillä sen toimivuus vaikuttaa sekä tavarakuljetuksiin että henkilöliikenteeseen. Nopeammat ja luotettavammat junayhteydet parantavat yritysten toimintamahdollisuuksia ja tukevat kestävää liikkumista.

Väylävirasto pyysi lausuntoja maanteiden nopeuksiin suunniteltuihin muutoksiin. Esityksessä nopeutta olisi laskettu 100 km tuntinopeudesta 80 km tuntinopeuteen noin 1 800 kilometrin matkalla kohteissa, joissa kohtaamisonnettomuuden riski on kohonnut tai tieolosuhteet puoltaisivat nopeuden alentamista. Muutokset olisivat tulleet voimaan osana päivitetyn nopeusrajoitusohjeen käyttöönottoa. Keski-Suomen kauppakamari otti kantaa sen puolesta, että nopeusrajoituksia ei tule alentaa vaan sen sijaan tulee pyrkiä teiden kunnon parantamiseen. Lausuntokierroksen perusteella Väylävirasto luopui valmistelusta ja päätti, ettei se anna uutta nopeusrajoitusohjetta.

Vaikka Keski-Suomen liikennejärjestelmä perustuu monipuolisiin kulkumuotoihin, kansainvälisen saavutettavuuden kannalta lentoyhteydet ovat edelleen tärkeä osa kokonaisuutta.

Keski-Suomen kauppakamari on tehnyt pitkäjänteistä työtä lentoyhteyksien turvaamiseksi, ja valtion tukeman ostoliikenteen ansiosta Jyväskylästä on säännölliset lentoyhteydet Helsinkiin ja sitä kautta maailmalle.

”Jyväskylän-lentojen jatkuminen on ollut merkittävä edunvalvonnan saavutus, ja se tukee erityisesti vientiyritysten ja kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien toimijoiden tarpeita”, sanoo Hiltunen.

Lentoliikenne on osa laajempaa liikennejärjestelmää, jossa eri kulkumuodot täydentävät toisiaan. Tavoitteena on mahdollistaa sujuva matkustaminen sekä yritysten että yksittäisten matkustajien tarpeisiin nimenomaan Suomen rajojen ulkopuolelle.

Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset -selvityksestä ilmenee, että lentoliikenteellä on merkittävät taloudelliset vaikutukset Keski-Suomelle. Kun Jyväskylän lentoaseman vaikutukset huomioidaan aluetalouteen, ovat ne moninkertaiset lentoliikenteen kustannuksiin verrattuna. Kyseessä on laajin Suomessa tehty selvitys lentoliikenteen aluetaloudellisista vaikutuksista.

Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset -selvityksessä selvitettiin Enontekiön, Ivalon, Joensuun, Jyväskylän, Kemi-Tornion, Kittilän, Kokkola-Pietarsaaren, Kuopion, Porin, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vaasan lentoasemien vaikutusalueen aluetaloudellista merkitystä.

Kyseessä on laajin Suomessa tähän mennessä tehty selvitys lentoasemien ja lentoliikenteen vaikutuksista. Selvityksen tilasivat Keski-Suomen kauppakamari, Kuopion alueen kauppakamari, Lapin kauppakamari, Pohjanmaan kauppakamari, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Satakunnan kauppakamari, Tampereen kauppakamari ja Turun kauppakamari.

Selvityksen mukaan yli 98 prosenttia lentoliikenteen synnyttämistä vaikutuksista kohdistuu lentoliikennealan ulkopuoliseen yritystoimintaan. Lentoliikenne parantaa muiden teollisuudenalojen tehokkuutta koko taloudellisen toiminnan kirjolla, mitä kutsutaan lentoliikenteen katalyyttisiksi vaikutuksiksi.

Tulokset osoittavat, että lentoliikenteen merkitys elinkeinoelämälle ja sitä kautta alue- ja kansantalouteen on merkittävä: mukana olevien lentoasemien aluetaloudelliset vaikutukset ovat 38 miljardia euroa ja 96 000 työpaikkaa.

Selvityksestä ilmenee, että lentoliikenteellä on merkittävät taloudelliset vaikutukset Keski-Suomelle. Jyväskylän lentoaseman vaikutusalueen yritysten lentoliikenneriippuvainen liikevaihto oli 2,9 miljardia euroa vuonna 2023. Lentoliikenteellä oli vaikutusta 6810 työpaikkaan ja verokertymä oli 168 miljoonaa euroa. Lentoliikenneriippuvaiset investoinnit viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat arvoltaan 1,42 miljardia euroa. Yksi lentomatkustaja jättää Keski-Suomen alueella aluetalouteen keskimäärin 60 000 euroa per lentomatka. Puhutaan siis merkittävistä vaikutuksista.

Kun lentoliikenteen kannattavuudessa huomioidaan vaikutukset kansantalouteen, Jyväskylän lentoaseman aluetaloudelliset vaikutukset ovat yli tuhatkertaiset kustannuksiin verrattuna.