Keskisuomalaiset veivät ministeriöihin ratkaisuehdotuksensa työllisyyden ja elinkeinojen edistämiseksi

​Keskisuomalaiset esittelivät työministeri Jari Lindströmille ja liikenneministeri Anne Bernerille ratkaisuehdotuksensa työttömyyden nujertamiseen, työvoiman kohtaanto-ongelmiin sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen.

Keski-Suomen elinkeinoelämä elpyy, mutta kasvun jatkumista uhkaa kaksi merkittävää pullonkaulaa: työvoiman kohtaanto-ongelmat ja liikenneinfran puutteet. Laaja keskisuomalainen kokoonpano, johon kuuluivat muun muassa kaikki maakunnan kansanedustajat, Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen liitto, ELY ja oppilaitosten edustajia, kokosi parhaat ehdotuksensa maakunnan pullonkaulojen purkamiseksi. Ehdotukset ovat evästys hallituksen puoliväliriiheen, ja ne esiteltiin ministereille keskiviikkona 29.3. ja torstaina 30.3. Ehdotus toimitetaan myös opetusministerille ja tiedoksi pääministerille ja valtiovarainministerille.

Keski-Suomen kansanedustajista vierailuihin osallistuivat Mauri Pekkarinen, Lauri Ihalainen, Toimi Kankaanniemi ja Sinuhe Wallinheimo. Virkamiehistä ja elinkeinoelämän edustajista osallistuivat Keski-Suomen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Jari Rautjärvi, maakuntajohtaja Tapani Mattila ja liikenneinsinööri Pekka Kokki Keski-Suomen liitosta.

Koulutusta ja valmennusta uudella tavalla

Elinkeinoelämän elpyminen on vihdoin kääntämässä Keski-Suomen korkeaa työttömyysastetta laskuun. Myönteisestä kehityksestä huolimatta sekä maakunnan työttömyysaste että pitkäaikaistyöttömien osuus ovat maan korkeimpien joukossa. Pitkäaikaistyöttömyyden vähenemistä vaikeuttaa nyt osaamisen ja työvoimatarpeiden kohtaamattomuus. Paradoksaalisesti lähes 20 000 työttömän työnhakijan maakunnassa mm. ICT-, metalli- ja hoiva-alojen yrityksillä on vaikeuksia löytää osaajia täyttämään avoimia työpaikkoja.

Keski-Suomessa onkin ideoitu nykyistä joustavampia koulutuksen ja valmennuksen muotoja pitkäaikaistyöttömyyteen liukumassa oleville ryhmille, erityisesti nuorille työttömille. Kokeilussa yhdistettäisiin palkkatukea ja joustavia koulutushankintoja työsuhteen alkuvaiheen tueksi sekä jo menestyksellisen Code Camp -toimintamallin laajentamiseksi uusille toimialoille. Koulutuksen ja työssäoppimisen uudenlaisilla kokonaisuuksilla puolestaan saataisiin osaajia etenkin niille paikkakunnille, joissa ammatillista koulutusta ei tällä hetkellä ole tarjolla. Kokeilujen kustannukset olisivat yhteensä noin 5 miljoonaa euroa.

Toinen merkittävä tarve kohdistuu ICT-osaamiseen. Jo tällä hetkellä Keski-Suomessa on 500-1000 ICT-osaajan vajaus, valtakunnallisesti pula on 7000 työntekijästä. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on vuodesta 1995 lähtien muuntokouluttanut korkeakoulutettuja ICT-alalle. 200 uutta koulutuspaikkaa tähän noin vuoden mittaiseen koulutukseen ratkaisisi kriittisintä työvoimapulaa nopeasti.

Kuljetusyhteydet kriittisen tärkeitä keskisuomalaiselle elinkeinoelämälle

Keski-Suomi on metsäteollisuuden maakunta, jonka viennin kannalta kuljetusyhteydet ovat kriittisen tärkeä tekijä. Kirri–Tikkakoski-moottoritiehankkeen käynnistäminen, Tampereen ratapihan ohitusjärjestelyt ja Tampere–Jyväskylä 2. raiteen suunnittelu ovat maakunnan elinkeinoelämän kannalta välttämättömiä infrastruktuurin parannuksia, joita elinkeinoelämä tarvitsee orastavan kasvunsa toteuttamiseen.

Lisätietoja:
Mauri Pekkarinen, puh. 050 511 3097 mauri.pekkarinen[at]eduskunta.fi
Lauri Ihalainen, puh. 040 -5619721, lauri.ihalainen[at]eduskunta.fi
Toimi Kankaanniemi, puh. 050 511 3075, toimi.kankaanniemi[at]eduskunta.fi
Sinuhe Wallinheimo, puh. 050 512 0873, sinuhe.wallinheimo[at]eduskunta.fi
Tapani Mattila, puh. 040 595 0011, tapani.mattila[at]keskisuomi.fi