Keskisuomalaiset yritykset kannattavat hallituksen työllisyystoimia

Hallituksen suunnittelemat työllisyystoimet saavat laajaa kannatusta yrityksiltä. Kauppakamarien kyselyyn vastanneista keskisuomalaisista yrityksistä 67 prosenttia sanoo, että hallituksen pitäisi toteuttaa suunnittelemansa työllisyystoimet sellaisenaan. Kyselystä selviää myös, että ammattiyhdistysliikkeen helmikuulle suunnittelemat lakot haittaisivat 42 prosenttia kyselyyn vastanneista keskisuomalaisista yrityksistä.

Hallituksen työllisyystoimet muun muassa työttömyysturvan uudistukset, paikallisen sopimisen lisääminen ja poliittisten lakkojen rajaaminen saavat vahvan kannatuksen yrityksiltä. 67 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä on sitä mieltä, että työllisyystoimet pitäisi toteuttaa pääosin sellaisenaan. Keskisuomalaisista yrityksistä 19 prosenttia on puolestaan sitä mieltä, että suunnitellut muutokset pitäisi toteuttaa niiltä osin kuin toimenpiteistä päästään sopimukseen työmarkkinajärjestöjen kanssa.

”Hallitus saa työllisyystoimiin kannatusta keskisuomalaisilta yrityksiltä. Vain 9 prosenttia on sitä mieltä, ettei hallituksen pitäisi toteuttaa suunniteltuja toimia. Hallituksen uudistukset vauhdittaisivat työllisyyttä ja parantaisivat tuottavuutta”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Kyselyssä kysyttiin myös mahdollisten lakkojen vaikutuksista yritykselle. Vastanneista keskisuomalaisista yrityksistä 42 prosenttia kertoi, että lakot haittaisivat toteutuessaan yrityksen toimintaa. 12 prosenttia vastasi lakkojen haittaavan paljon ja 30 prosenttia jonkin verran. Keskisuomalaisista vastanneista yrityksistä 47 prosenttia puolestaan kertoi, etteivät lakot haittaisi toimintaa.

”Toteutuessaan lakot aiheuttaisivat vaikeuksia ja menetyksiä myös keskisuomalaisille yrityksille, erityisesti palvelualalla ja teollisuudessa. Yhtälö ei ole hyvä, kun taloudessa eletään muutenkin vaikeita aikoja”, Hiltunen sanoo.

Kauppakamarien talouskysely tehtiin 10-12.1.2024 ja siihen vastasi 1582 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.