Keskisuomalaisten yritysten suhdanneodotukset hieman koko maan keskiarvoa myönteisemmät

Hiipuva kysyntä ja kustannusten nousu vaikeuttavat yritysten toimintaa yhä laajemmin. Keski-Suomen yritysten suhdannetilanne oli tammikuussa 2023 edellistä syksyä selvemmin normaalia heikompi, saldoluku -12 (lokakuussa -7).

Suhdannenäkymät ovat jonkin verran miinuksella, saldoluku -25. Lokakuussa tehdyssä tiedustelussa vastaava saldoluku oli -45. Suhdanteiden paranemista ennakoi tammikuussa kahdeksan prosenttia alueen vastaajista ja heikkenemistä odotti 33 prosenttia vastaajista.

Keski-Suomen suhdannenäkymät ovat vähän koko maan keskiarvoa myönteisemmät.

”Raaka-aineiden ja komponenttien hintojen nousu, kysynnän vaimeneminen sekä korkojen ja energian hinnan nousu vaikuttavat yritysten toimintaan. Myönteistä kuitenkin on, että suuria lomautusaaltoja ei näytä olevan luvassa heikkenevästä suhdanteesta huolimatta”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Tuotannon ja myynnin arvioidaan kasvaneen hieman loka-joulukuussa, mutta vähenevän hienoisesti lähikuukausien kuluessa. Henkilökunnan määrän arvioidaan säilyneen likimain ennallaan loka-joulukuun aikana. Henkilöstömäärän ennakoidaan säilyvän ennallaan myös lähikuukausina.

Heikko kysyntä oli tammikuussa yleisin kasvun este 38 prosentin osuudella. Ammattityövoiman puute oli ongelmana 34 prosentilla vastaajista. Kannattavuus heikkeni hienoisesti verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen.

Asuntokaupassa eletään tällä hetkellä suvantovaihetta, kertoo Peab:n yksikönjohtaja Timo Riikonen.

”Siihen vaikuttaa hyvin pitkälle inflaatio ja korkomarkkinan muutos. Kun korko asettuu ja ihmiset oppivat elämään uuden korkotason kanssa, asuntokauppa lähtee käymään uudelleen. Edelleen pitää muistaa, että inflaatio on suurempi kuin rahan korko, eli jos selviää koroista, ei ole edelleenkään huono tilanne ostaa asunto”, sanoo Timo Riikonen.

Toimitilamarkkinassa on Riikosen mukaan edelleen kysyntää.

”Positiivista on se, että pienen tauon jälkeen toimistotalo Business Gardenin 2-vaiheen käynnistämiseen tehdään töitä”, sanoo Riikonen.

Business Gardenin II-vaihe rakennetaan Kankaan alueelle. Modernien toimitilojen lisäksi tarjolla tulee olemaan runsaasti erilaisia tukipalveluita, kuten ravintola, kokouskeskus ja parkkitilat.

Karstulalaisella vaativiin asiakasräätälöityihin tuotteisiin erikoistuneella alihankintakonepaja Ka-Mu Oy:lla dramaattista muutosta kysyntätilanteessa ei ole tapahtunut, vaan tilauskanta on pysynyt tavanomaisella tasolla. Kuitenkin myös Ka-Mu:lla raaka-aineiden ja komponenttien hinnannousu vaikuttavat kannattavuuteen.

”Saimme viime vuonna paljon projekteja, joten tiesimme jo silloin, ettemme tule pääsemään tänä vuonna ihan samaan liikevaihtoon kuin viime huhtikuussa päättyneellä tilikaudella. Lähitulevaisuuden tilanne näyttää hyvältä. Asiakkaamme sijoittuvat teollisuuden eri toimialoille, joten vaihtelut toimialoilla kompensoivat toinen toisiaan. Kipein ongelma meillä on edelleen ammattitaitoisen työvoiman saatavuus – voi sanoa, että se on kiven alla. Tämän kuun lopussa päättyy hakuprosessi, jossa haetaan cnc-koneistajia. Teemme paljon yhteistyötä toisen asteen kanssa, ja uudet työntekijämme ovat pääsääntöisesti nuoria”, sanoo Ka-Mu Oy:n toimitusjohtaja Juha Järvi.

Varjolan Tilan Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Markus Kallion mukaan matkailussa eletään epävarmoja aikoja. Epävarmuutta tilanteeseen tuo se, miten kustannusten nousu vaikuttaa asiakkaiden käyttäytymiseen. Maailmantilanne kansainvälisten matkailijoiden määrässä näkyy jo.

”Kansainvälisten asiakkaiden suhteen ei olla päästy niihin asiakasmääriin kuin tavoiteltiin, ja talvella se on meille isoin matkailijaryhmä. Sota ja kustannusten nousu sekä se, että osa ei ole saanut lentoja niin isoille ryhmille, ovat vaikuttaneet. Nyt kun tukia ei ole saatavilla, tulevaisuus voi olla vielä haasteellisempi kuin korona-aikaan. Yrityksenkin kustannukset ovat nousseet. Ennustettavuus on tällä hetkellä todella hankalaa. Jos mennään taantumaan, vapaa-ajan toiminta on ensimmäisenä säästökohteena”, sanoo Markus Kallio.

EK:n suhdannebarometri

​​​​​​​Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa.