Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistettava, nykyinen kaataa kuntia sattumanvaraisesti

Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski ja Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen. Kuvat: Keski-Suomen Yrittäjät ja Matias Ulfves

Hyvinvointialueuudistukseen liittyvä kuntien valtionosuuksien leikkaus on kohdistunut rajulla tavalla erityisesti Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen muiden kuntien talouteen. Tänä vuonna Jyväskylän valtionosuus asukasta kohti on 209 euroa, kun vastaava luku on esimerkiksi Oulussa 550 euroa ja Lahdessa 634 euroa.

Näissä luvuissa ei ole huomioitu viimeisimpiä VM:n tarkennuksia.

  • Miten voidaan perustella se, että Jyväskylän kaupungin asukkaan palveluihin tarvittaisiin vain murto-osa siitä rahoituksesta, mitä useimpien muiden kaupunkien asukkaat saavat? kysyy Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.


Jyväskylä on toteuttanut erittäin tiukan talouden tasapainottamisohjelman, jolla noin 45 miljoonan euron alijäämä käännetään ylijäämäksi vuoteen 2026 mennessä. Tuoreiden laskelmien mukaiset valtionosuuksien lisäleikkaukset näiden toiminen päälle johtaisivat Jyväskylän näkökulmasta täysin kohtuuttomaan lopputulokseen. Tilanne on sama enemmistössä Keski-Suomen kuntia.

Kuntien kehittymisen edellytys on riittävä, ennakoitava ja kannustava rahoitus, jonka avulla kyetään pitkäjänteisesti vastaamaan asukkaiden palvelutarpeeseen ja erityisesti kasvun mukanaan tuomiin ilmiöihin. Kunta ei voi kasvaa ilman kehittämisen mahdollistavaa rahoitusta.

  • Sote-kustannusten siirtymiseen perustuva kuntien valtionosuusmalli on osoittautunut täysin sattumanvaraiseksi ja vaikeasti tulkittavaksi, kommentoi Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.


Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen Yrittäjät yhtyvät kuntien aiemmin esittämään vakavaan huoleen tulevaisuudesta ja vaativat, että sattumanvaraisesti kuntia kaatava, menneeseen perustuva valtionosuusmalli tulee korvata uudella, kuntien nykyisiin tehtäviin perustuvalla mallilla.

Hallitusohjelmaan on asetettu tavoite kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuuden uudistamisesta. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa kasvavien kaupunkien edellytyksiä investoida kasvuun ja hoitaa sosiaalisia ongelmia. Jotta rahoituskokonaisuutta pystytään arvioimaan kuntien tehtäviin liittyvät tavoitteet huomioiden, edellyttää se koko valtionosuusjärjestelmän avaamista sektorirahoitukset huomioiden.

Toimeen on ryhdyttävä ja mahdollistettava kunnille rooli elinvoiman edistäjinä ja laadukkaiden sivistyspalveluiden järjestäjinä.