05.04.2019 08:52

Maailmantalous jäähtynyt merkittävästi – heikot näkymät ulottuvat myös Keski-Suomeen

Maailmantaloudessa koettiin kasvuhuippu vuonna 2017. Reilussa vuodessa talouden yleiset suhdanneodotukset ovat kuitenkin selvästi jäähtyneet. Suomessa maailmantalouden heikentynyt suhdannetilanne ei silti näy vielä kovin voimakkaasti, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa suhdanne on jatkunut edelleen vahvana.

Heikolle globaalille tilanteelle löytyy useita selityksiä. Ensinnäkin euroalueella vakavat kasvuhaasteet kohdistuvat erityisesti Italiaan ja Saksaan, jotka kamppailevat ns. teknisen taantuman kanssa. Esimerkiksi Saksa on ajautunut ongelmiin päästömittausten verokohtelun takia. Toiseksi USA:n ja Kiinan välinen kauppasota sekä mahdollisen brexitin toteutuminen ovat aiheuttaneet poliittista epävarmuutta. Kolmanneksi Kiinan talouskasvu on heikentynyt merkittävästi. Suuren markkina-alueen taloustilanteen elvytys tosin on jo aloitettu.

”Lisäksi keskuspankit ovat tehneet suoranaisen U-käännöksen, mikä on kiristänyt rahapolitiikkaa ennakoitua lujemmin”, Vesala lisää.

Suomessa BKT on kasvanut prosenttiyksikön verran muuta euroaluetta ripeämmin. Viime vuosi ei kuitenkaan ollut enää kovin hyvä: esimerkiksi nettovienti kääntyi pakkaselle, vaikkakin tuonti kasvoi kohtuullisesti. Myös investoinnit hidastuivat viime vuonna, ja erityisesti yksityisen kulutuksen heikko kasvu oli pettymys.

Vesala uskoo, että kotirintamalla kasvuennusteet ovat verrannollisia esimerkiksi rakentamisen kehitykseen.

”Rakennusbuumi on näkynyt vahvasti kasvukeskuksissa muun muassa kerrostalojen rakentamisessa. Jos rakentaminen kääntyy laskuun, vaikuttaa se taloustilanteeseen myös laajemmin”, Vesala arvioi.

Sitä vastoin vanhojen asuntojen kauppa on ollut vaisumpaa. Vuosi 2019 alkoi vaisuhkosti asuntokaupassa, ja keskimääräiset myyntiajat ovat lievässä nousussa. Uudistarjonnan nopea kasvu on johtamassa ostajan markkinoille.

Positiivinen uutinen nykyisessä taloustilanteessa on se, että työllisyys on parantunut roimasti. Myönteinen kehitys on auttanut taloutta monin tavoin. Kun ihmisillä on toimeentuloa ja he maksavat verotuloja, vastaavasti sosiaalietuudet nielevät vähemmän kuluja.

Keski-Suomen osalta nykytilanne ei ole yhtä mairitteleva: alueemme pk-yritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet hieman koko maan keskiarvoa enemmän. Myös työllisyys on kehittynyt Keski-Suomessa vähän heikommin kuin muualla Suomessa.

Suomen talouden rakenteelliset haasteet ovat mittavia, sillä julkinen talous ei vielä nousukauden huipullakaan ole tasapainossa. Myös eläkeläisten määrä kasvaa ja eläkkeet ovat aiempaa suurempia. Tämä voi johtaa pian rakenteelliseen epätasapainoon, kun kotitaloudet saavat tulonsiirtoja enemmän kuin maksavat veroja.

”Kestävyysvaje on edelleen noin kymmenen miljardia euroa, joten neljässä vuodessa ei ole tapahtunut juuri mitään. Uuden väestöennusteen mukaan suomalaisten syntyvyys on alentunut voimakkaasti koko 2010-luvun ajan, jolloin epäsuhta potentiaalisten työikäisten ja ikääntyvien välillä kasvaa edelleen”, Vesala korostaa.

Työllisyysasteen nosto olisikin välttämätön toimenpide vanhojen hyvinvointilupausten täyttämiseksi. Vesalan mukaan minimitavoitteena voidaan pitää sitä, että työllisyysaste saadaan nostettua 2030-luvulla 75 prosenttiin.

”Myös työperäinen maahanmuutto on jopa elinehto niin Keski-Suomen kuin koko maamme kehittymisen kannalta”, Vesala näkee.

Webinaarin tarjosi Säästöpankki Optia yhteistyössä Säästöpankkikeskuksen kanssa.