Mistä on #kasvunmaakunta tehty? – vahvasta yhteistyöstä, monipuolisesta osaamisesta ja tinkimättömästä asenteesta

Keski-Suomi on vireä ja elinvoimainen maakunta, jolla on omat vahvuusalueensa mutta myös kehittämiskohteensa. Vuonna 2018 Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen Yrittäjät järjestivät yhteistyössä Kasvun maakunnan ajatushautomokiertueen, jossa etsittiin kasvun mahdollisuuksia ja haasteita ympäri maakuntaa. Vierailimme vuoden varrella viidellä eri paikkakunnalla: Jämsässä, Piispalassa pohjoisessa Keski-Suomessa, Keuruulla, Äänekoskella ja Jyväskylässä.
<p>Kasvun maakunnan ajatushautomokiertue päättyi Jyväskylään, jonne saapui runsaslukuinen osallistujajoukko.</p>

Kasvun maakunnan ajatushautomokiertue päättyi Jyväskylään, jonne saapui runsaslukuinen osallistujajoukko.

Kohti kunnianhimoisia tavoitteita

Keski-Suomen tavoitteet lähivuosille ovat rohkeita ja ennakkoluulottomia. Maakuntaan tavoitellaan vuoteen 2021 mennessä 10 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa, 2 000 uutta yritystä, 2 miljardia euroa lisää vientituloja ja yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan osuuden kasvattamista 60 prosenttiin. Tavoitteelliset luvut selviävät maakuntavaltuuston maakuntaohjelmasta (2018−2021).

”Ajatushautomoissa haluttiin vastata konkreettisella tavalla siihen, miten tällaiset tavoitteet voidaan saavuttaa alueiden vetovoimaa ja pitovoimaa lisäämällä. Kun luomme kasvun mahdollisuuksia ja elinvoiman tekijöitä paikallisesti, yllämme ennen pitkää koko maakunnan yleisiin tavoitteisiin”, Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Hynninen kuvailee.

Ajatushautomokiertue kirvoitti paikallisia yrittäjiä, yritysten edustajia, kehittäjiä, päättäjiä ja järjestöjen edustajia mielenkiintoisiin avauksiin ja käytännönläheisiin ideoihin ympäri maakuntaa.

”Oli ilo huomata, kuinka ihmiset osallistuivat ajatushautomoihin aktiivisesti eri paikkakunnilla. Yhteisen keskustelun ja pohdinnan tuloksena syntyi lukuisia kehityskelpoisia ja toteuttamisen arvoisia innovaatioita. Toivottavasti konkreettiset toteutukset saavat tuulta purjeisiinsa lähitulevaisuudessa paikallisten toimijoiden ansiosta”, Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen sanoo.

Työpajojen, ryhmätöiden ja ohjattujen keskustelujen tuloksena syntyneet ajatukset olivat toisaalta mitattavissa olevia tavoitteita ja toisaalta osallistujien henkilökohtaisten kokemusten pohjalta syntyneitä arvoja ja visioita. Maakunnan mahdollisuudet ja uhat eivät siis ole automaattisesti verrattavissa eri tapahtumien annin kanssa, mutta ne tarjoavat arvokkaita suuntaviivoja siihen, mihin suuntaan maakunnan kannattaisi jatkossa kulkea. Elinvoiman edistämisessä ja ylläpitämisessä kaikkien panos on tärkeä.


<p>Äänekoskella osallistujien ajatuksista kehkeytyi monia toteuttamiskelpoisia ideoita.</p>

Äänekoskella osallistujien ajatuksista kehkeytyi monia toteuttamiskelpoisia ideoita.

<p>Keuruun ajatushautomon anti jalostui pian tilaisuuden jälkeen konkreettisiksi toimenpiteiksi.</p>

Keuruun ajatushautomon anti jalostui pian tilaisuuden jälkeen konkreettisiksi toimenpiteiksi.

Viisi paikkakuntaa – roppakaupalla kehittämisideoita

Jämsässä (17.5.) korostuivat ekosysteemin rakentaminen ja yhteistyömallien hyödyntäminen. Yhteistyön merkitys näkyi esimerkiksi hyvinvoinnin ja tulevan Hippoksen yhdistämisessä. Ajatushautomo muodostui jämsäläisille omaksi elinkeinoseminaariksi, joka osallisti lukuisia avaintoimijoita: mukaan tilaisuuteen saapui niin yrittäjiä, yrityksiä, järjestöjä, kaupungin ja elinkeinoyhtiön edustajia, yrityskehittäjiä kuin oppilaitoksiakin. Konkreettisella tasolla esimerkiksi etätyön rooli osoittautui merkitykselliseksi paikallisille.

Piispalassa (29.5.) painotettiin hyvän yhteistyön merkitystä yli kuntarajojen. Vaikka pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitsee kaikkiaan kahdeksan kuntaa, yhteistyöllä saavutetaan synergiaetuja resursseja yhdistämällä. Lisäksi pohjoisessa Keski-Suomessa koettiin tarvetta uudenlaisen imagon rakentamiselle aina kansainvälistä markkinointia myöten. Esimerkiksi luonto ja mutkaton elämäntyyli profiloivat positiivisella tavalla pohjoista Keski-Suomea. Myös työn tekemisen uusiin muotoihin, kuten freelance- ja etätyöhön, halutaan kannustaa. Yhtä kaikki, perhe ja yhteisö ovat peruspilareina, joihin jokainen paikallinen asukas voi luottaa.

Keuruulla (19.9.) tähdennettiin tulevaisuuden ennakointia ja rohkeaa visiointia. Nopeisiin ja ketteriin kokeiluihin halutaan panostaa. Yhteisenä tavoitteena on luoda entistä parempi ja vetovoimaisempi Keuruu, jonka brändimarkkinointiin osallistuvat kaikki sen asukkaat. Tärkeässä roolissa on yhteishenki, joka näkyy erityisesti yrittäjien, viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja asukkaiden haluna käydä yhteistä vuoropuhelua, osallistua ja tehdä yhdessä. Vetovoimatekijöinä nähtiin muun muassa luontoarvot ja viihtyisä keskusta. Toisaalta sujuvampiin liikenneyhteyksiin ja osaavan työvoiman saatavuuteen on löydettävä kestäviä ratkaisuja pian. Keuruulla ajatushautomon antiin tartuttiin aktiivisesti jälkikäteen.

Äänekoskella (8.11.) toistuivat Keuruun tavoin yhteisöllisen me-hengen vankistaminen ja positiivinen imagoviestintä onnistumisten ja menestystarinoiden avulla. Yrittäjyyskasvatusta ja nuorten koulutusta pidettiin tärkeänä. Konkretiaa ideointiin toivat Pro-tori-hankintanurkka, jolla syvennetään isojen ja pienten yritysten sekä kuntien välistä yhteistyötä, sekä Äänepörssi, joka tarkoittaisi yritysten, kaupunkilaisten ja muiden toimijoiden muodostamaa hybridiyhteiskuntaa. Entistä parempia kasvumahdollisuuksia halutaan rakentaa niin yrityksille kuin kaupungillekin. Jo nyt Äänekoski on profiloitunut vahvasti biotalouden ympärille, ja siksi biotalouden osaamiskeskittymää halutaan tukea entisestään moninaisen yhteistyön hengessä.

Jyväskylä (28.11.) oli ajatushautomokiertueen päätöspysäkki. Teemallisissa ryhmäkeskusteluissa esiintyi muiden paikkakuntien tavoin yhteisöllisyys ja yhteistyö. Esimerkiksi eri-ikäisille kaupunkilaisille halutaan luoda kohtaamispaikkoja ja yritysten, yhdistysten ja seurojen yhteistyötä pyritään edistämään. Asuinympäristön turvallisuutta tulee vaalia ja panostaa sujuviin ja päästöttömiin liikenneyhteyksiin niin kaupungin sisällä kuin valtakunnallisestikin. Yrittäjyysasennetta levitettäisiin kouluissa ja julkisella sektorilla. Myös Jyväskylän kulttuuritapahtumista halutaan saada aikaan wau-efekti ja lanseerata kokonaan uudenlainen Open Innovation -tapahtuma. Jyväskylän identiteettiä liikuntapääkaupunkina vahvistetaan ennen kaikkea Hippo2020-hankkeen myötä.

<p>Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Hynninen ja Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen avasivat ajatushautomoiltapäivän Piispalassa, kuten muillakin kiertueen paikkakunnilla.</p>

Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Hynninen ja Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen avasivat ajatushautomoiltapäivän Piispalassa, kuten muillakin kiertueen paikkakunnilla.

Uhkista mahdollisuuksiin

Ajatushautomokiertue oli hyvä aloitus maakunnassa käytävälle keskustelulle, mutta jatkuvuutta, yhteiskehittämistä, vuoropuhelua ja systemaattisuutta tarvitaan edelleen lisää. Olennaiseksi kysymykseksi nousee se, kuka koordinoi kehittämistyötä ja mikä taho tekee mitäkin jatkossa. Erityisesti kaupungit ja kunnat ovat luontevia tahoja ottamaan avaintoimijoiden roolin, ja siksi niiltä toivotaan entistä aktiivisempaa otetta. Myös julkisten kehittämisrahojen koordinointia tulisi yhtenäistää.

”Yhteistyön hengestä ja halusta kehittää kasvun elementtejä on pidettävä kiinni. Nykypäivänä erilaiset verkostot ovat tehokkaita yhteistyön alustoja. Maakunnallinen yrittäjäjuhla on esimerkki verkostosta ja yhteishengestä, jossa kaikki osallistujat jakavat yhteisen mission ja vision”, Hynninen sanoo.

Ajatushautomoiden annin ja laadullisten haastattelujen perusteella voidaan todeta, että yrittäjyys- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuus paranee, kun kasvun ekosysteemin elementtejä on riittävästi. Tällöin tarjolla on sopivassa suhteessa soveltavaa tutkimusta, rahoitusta, osaavaa työvoimaa, kehittymishaluisia yrityksiä, toimiva liiketoimintaympäristö, suotuisa elinympäristö sekä ammatillisia ja sosiaalisia verkostoja.

Jos taas kasvun elementtien määrä tai aktiivisuus vähenee, uhkia alkaa ilmaantua. Riittävän kokoinen ja aktiivinen joukko yrityksiä, osaajia, tutkijoita, asiantuntijoita ja rahoittajia on elintärkeässä roolissa negatiivisten kehityskulkujen ehkäisemisessä.

”Kestävä yrittäjyys- ja innovaatioekosysteemi ei heilahda pienestä, mutta jokaisen kaupungin ja kunnan on syytä tukea alueensa elinvoimaa muun muassa uudistumalla jatkuvasti, edistämällä osaavan työvoiman saatavuutta ja tukemalla innovatiivista yhteistoimintaa. Konkreettisia toimenpiteitä vaativat myös esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys ja maakunnan ulkopuolelle suuntautuvien liikenneyhteyksien sujuvuus”, Hiltunen sanoo.

Myös yrityksillä on osansa kehittämistyössä, ja niiltä peräänkuulutetaan aktiivista otetta maakunnan elinvoiman edistämiseksi. Erityisesti yksityisten toimijoiden rooli kasvupalveluiden tuottamisessa on vielä pieni. Apuna tähän toimisivat alustat, jotka kokoavat yhteen erikokoisia yrityksiä, asiantuntijoita, korkeakoulujen toimijoita ja yrityskehittäjiä. Näin syntyvät innovaatiot, tuotekehitys ja osaaminen tarjoavat eväitä kehittymisen tueksi.

Keski-Suomen kauppakamarin ja Keski-Suomen Yrittäjien tehokasta jalkautumista yrityskenttään on siis edelleen syytä jatkaa. Lisäksi kauppakamarin Kasvu- ja kansainvälistymisvaliokunta voisi ottaa isomman roolin ekosysteemin ja hyvien toimintamallien edistämisessä maakunnassa. Yhtä lailla oppilaitoslähtöistä uutta yritystoimintaa olisi tarpeen tukea, jolloin esimerkiksi yritysyhteistyön toimintamallit tulisivat tutummiksi entistä laajemmin.

”Ei sovi myöskään unohtaa Kasvu Openia, joka on erinomainen esimerkki yritysten valmennus- ja sparrausprosessista. Sen ansiosta moni yritys on pystynyt ponnistamaan entistä vahvemmalle kasvupolulle Keski-Suomessa”, Hiltunen muistuttaa.

Ajatushautomokiertue osoitti, että toimintamalleja kehitetään maakunnan eri alueilla turhan paljon omien resurssien ja osaamisen varassa. Näin ollen myös maakunnan kaupunkien ja kuntien toimintamahdollisuudet vaihtelevat hyvinkin paljon keskenään. Kasvun maakunta kuitenkin rakentuu kestävän yhteistyön perustuksille, ja siksi yhteiskehittämiseen, vahvojen verkostojen rakentamiseen ja vuoropuheluun halutaan panostaa tulevaisuudessa ympäri maakuntaa.

Kirjoitus pohjautuu Crazy Town Oy:n asiantuntija Pekka Jääskön toteuttamaan analyysiin.