25.05.2021 10:41
Oma historia on tärkeä Keski-Suomen yrityksille
Puutavara on ollut tärkeä materiaali monille Keski-Suomen yrityksille.
Keskisuomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita omasta historiastaan ja myös halukkaita hyödyntämään sitä etenkin markkinoinnissa ja yrityksen tarinan kertomisessa.
Jyväskylän yliopiston taloushistorian ”Menestystä menneisyydestä” -tutkimusryhmä kartoitti asiaa kyselyllä. Siihen vastanneiden yritysten iät vaihtelivat alle viisivuotiaista yli satavuotiaisiin ja koot yhden henkilön yrityksistä satoja työllistäviin. Keski-Suomen osalta tutkimus jatkuu syvähaastatteluin, joihin ilmoittautui lukuisia yrityksiä.
Tulokset ovat linjassa historiatietoisuutta pohtivan teoreettisen kirjallisuuden kanssa. Historia nähdään positiivisena tekijänä ja historiatietoa hyödynnetään aktiivisesti yritysten toiminnassa sekä tulevaisuuden suunnittelussa. Käytännön toiminnassa painottuu kuitenkin ennen muuta historiallisen taloustiedon hyödyntäminen.
Yrityksen ulkoisen kuvan kannalta tärkeänä pidetään yrityksen tarinan kertomista historian avulla. Tarinnallisuus ja “jaetut narratiivit” on nostettu keskeisiksi yritysten historiatietoisuuden selittäjiksi myös kansainvälisessä tutkimuksessa. Tänä päivänä historiallisen tarinallisuuden leviäminen ja aktiivinen levittäminen ovat aiempaa helpommin toteutettavissa sosiaalisen median välityksellä. Sillä on nähty myös laajempia taloudellisia vaikutuksia.
Vastausten perusteella historiaa halutaan käyttää keskisuomalaisyrityksissä aktiivisesti. Se auttaa oppimaan virheistä ja onnistumisista ja sen avulla saadaan taustaa ja selityksiä nykyongelmille. Historia avaa myös talouden kehityskulkuja ja ilmiöitä. Kaikki vastaajat katsoivat, että historian on oltava osa kaikille kuuluvaa yleissivistystä.
– Historian käyttö korostuu yrityksen tarinan kertomisessa, markkinoinnissa ja brändäyksessä. Sen sijaan hieman vähemmän historiaa hyödynnetään strategisessa johtamisessa tai henkilöstöjohtamisessa, liiketoimintahistorian professori Jari Ojala Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Avovastauksissa kerrottiin historian käytöstä muun muassa yrityskulttuurin rakentamisessa, henkilöstön sitouttamisessa ja erilaisissa historiaa hyödyntävissä artefakteissa, joista esimerkkejä ovat liiketilojen sisustus ja liikelahjat. Yksi vastaaja myös totesi, että yritys hyödyntää historiaa ”jokapäiväisessä asiakaskohtaamisessa”.
Monipuolista omaa arkistointia
Yrityksillä on arkistoissaan paljon valokuvia ja videoita toiminnastaan, taideteoksia oli jonkin verran suurimmalla osasta yrityksiä. Avovastauksissa mainittiin muun muassa yritysten vanhat kalusteet, työkalut, vuosikertomukset, erilaiset käyttöohjeet sekä tuotteiden prototyypit.
Vanhemmilla ja suuremmilla yrityksillä on luonnollisestikin enemmän aineellista kulttuuriperintöä kuten asiakirjoja, viestintämateriaalia, lehtiaineistoa, valokuvia ja tuotantotiloja. Suuremmat yritykset ovat myös keränneet aktiivisemmin kertomuksia ja muisteluita yrityksen toiminnasta.
Runsaasta kolmanneksesta (35 %) vastanneista yrityksistä on kirjoitettu yrityshistoria. Puolet näistä on perheyrityksiä ja valtaosa suurempia, joiden liikevaihto viisi miljoonaa tai enemmän. Runsas viidennes vastaajista on kiinnostunut yrityshistoriansa kirjoittamisesta – jos mukaan otetaan myös ”jonkin verran” kiinnostuneet, nousee osuus 60 prosenttiin.
Suurin osa vastaajista näki sekä yrityksensä että oman henkilökohtaisen historiansa tärkeänä yrityksen päivittäisessä toiminnassa. Sen sijaan sidosryhmien, ympäröivän yhteisön tai yhteiskunnan historiaa ei nähty niinkään tärkeänä. Avovastauksissa korostettiin erityisesti asiakkaita ja henkilöstöä myös historian näkökulmasta. Samoin nostettiin esiin muun muassa yhteiskunnan kehitys ja rakennemuutos, paikkakunnan kehitys sekä kaavoituksessa ja yritystuissa tapahtuneet muutokset.
Koko maan kattava kysely tulossa
Kyselyä jaettiin Keski-Suomen kauppakamarin ja Keski-Suomen Yrittäjät ry:n jäsenyrityksille helmi-maaliskuussa. Se on luonteeltaan pilottitutkimus, jonka oppeja noudattaen on tavoitteena tehdä koko Suomen yrityskenttää koskeva kysely syksyllä 2021. Tutkimusryhmää johtaa liiketoimintahistorian professori Jari Ojala, aihetta tutkivat organisaatiotutkimuksen näkökulmasta FT Jarmo Seppälä, kasvatustieteen näkökulmasta FT Mikko Hiljanen ja KT Matti Rautiainen sekä taloushistorian väitöskirjatutkija FM Pirjo Vuorenpää tutkii aihetta historiakirjoituksen ja markkinointiviestinnän näkökulmasta. Menetelmä- ja organisaatiostrategia-asiantuntijana on väitöskirjatutkija KTM Anu Ojala. Kyselytutkimusta rahoittavat Keski-Suomen Liitto ja Jyväskylän yliopisto.
Tietoa tutkimuksesta:
Menestystä menneisyydestä -tutkimusyhmän sivut: www.jyu.fi/firmstory
Raportti kyselyn tuloksista: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8636-0
Lisätietoa:
Jari Ojala, +358400247387, jari.ojala@jyu.fi
Pirjo Vuorenpää, +358406261397, pirjo.a.vuorenpaa@jyu.fi
Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, +358408461395, anitta.kananen@jyu.fi