Osaavan henkilöstön saatavuus vaatii joustavuutta koulutusjärjestelmään

Koulutusjärjestelmä on muutettava joustavaksi ja reagointikykyiseksi, vaativat kauppakamarit. Ammatti- ja tutkintonimikkeiden sijaan huomio on kiinnitettävä osaamiseen, jota on voitava päivittää muuttuvien tarpeiden mukaan läpi työuran.

Pula osaavasta työvoimasta on noussut kasvun esteeksi joka puolella Suomea. Samanaikaisesti työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat kiihtyvään tahtiin ja elinikäisestä, jatkuvasta oppimisesta on tullut työelämän uusi normi.

”Koulutusjärjestelmämme on vastattava haasteisiin. Vastuu osaamisen kehittämisestä ei voi olla pelkästään yrityksellä. Koska ennakointi on vaikeaa, ovat koulutusjärjestelmän joustavuus ja kyky reagoida nopeasti muutoksiin ainoita keinoja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Kauppakamarien mukaan tasapaino koulutusjärjestelmän valtakunnallisen ohjauksen ja alueiden päätösvallan välillä on arvioitava uudestaan. Tavoitteena on oltava tarkoituksenmukainen työnjako, joka tukee alueiden osaamisen kehittämistä työelämän lähtökohdista.

”Tutkintokeskeisyydestä on siirryttävä lyhytaikaiseen, tehtäväkohtaiseen oppimiseen niillä aloilla, joilla se on mahdollista. Myös muuntokoulutusta ja oppisopimuskoulutusta on hyvä lisätä ja helpottaa: alueilla tulee olla riittävästi päätösvaltaa ja resursseja niiden kohdentamiseksi”, jatkaa Hiltunen.

Kauppakamarit julkistivat koulutusteesit, joissa listataan seitsemän keinoa varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus yrityksille. Kauppakamarit haluavat muun muassa tukea ammatillisen koulutuksen uudistuksen onnistumista, laajentaa oppisopimusten käyttöä sekä tiivistää yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä.

”Keskeistä on alueen yritysten, koulutuksen järjestäjien ja työllisyyspalveluiden tiivis yhteistyö. Koulutusjärjestelmän on taivuttava yritysten osaamistarpeiden muutoksiin hyvissä ajoin”, Hiltunen sanoo.

Joustavan koulutusjärjestelmän lisäksi Suomen on aktiivisesti houkuteltava korkeaa osaamista ja ammattitaitoisia työntekijöitä myös ulkomailta.

”Osaavaa henkilöstöä ei pystytä eikä ole pystytty turvaamaan yrityksille pelkästään kotimaisin voimin. Useat keskisuomalaiset yritykset ovat palkanneet ulkomaista työvoimaa. Suomen oma väki ei yksinkertaisesti riitä, varsinkaan pitkällä aikavälillä, joten siksi Suomen tulisi aktiivisesti edistää työperäistä maahanmuuttoa. Esimerkiksi ulkomaalaiset opiskelijat ovat potentiaalisia jäämään töihin Suomeen. Haluan haastaa myös yrityksiä brändin ja mielikuvan parantamiseen, jotta yritys olisi haluttu työpaikka”, Hiltunen sanoo.

Kauppakamarien mukaan EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien, Suomessa työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta on luovuttava. Saatavuusharkinnasta luopuminen avaisi yrityksille mahdollisuuden etsiä nopeampia ratkaisuja työvoimapulaan, parantaisi työllisyyttä sekä auttaisi taloutta kasvamaan.


Lue kauppakamarien koulutusteesit kokonaisuudessaan