Teknologiamurros, kasvutavoitteet ja kansainvälistyminen haastavat PK-yritysten hallitustyötä – sama trendi näkyy myös Keski-Suomessa

PK-yritykset panostavat hallitustyöhön ja ovat löytäneet myös ulkopuolisia hallituksen jäseniä. Toisaalta tulevaisuus haastaa hallituksen osaamisen esimerkiksi kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen muodossa, mikä huolettaa erityisesti toimitusjohtajia. Moni kaipaa hallituksiin lisää vaihtuvuutta, sillä lukuisista hallituksista löytyy myös vapaamatkustaja.
Kuvituskuva: Werner Heiber from Pixabay.

Kuvituskuva: Werner Heiber from Pixabay.

Tiedot ilmenevät kauppakamarien PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 1 100 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Keski-Suomen osalta tiedot perustuvat 44 yrityksen vastauksiin.

​​​​​​​Valtakunnallisesti PK-yritykset panostavat hallitustyöskentelyyn, sillä yli 40 prosentilla vastaajien yrityksistä on vähintään yksi ulkopuolinen hallituksen jäsen. Ulkopuolisiin jäseniin ollaan myös varsin tyytyväisiä, sillä heidän saamansa keskimääräinen arvosana on 4,1 (asteikko 1−5).

Eniten hallituksen jäseniltä odotetaan liiketoimintaosaamista, yritystalouden ja rahoituksen hallintaa sekä kokemusta strategisesta työskentelystä. Uuden teknologian osaamisen arvostus on noussut kahden vuoden takaisesta, mutta ei kolkuttele vielä kärkeä.

Henkilökohtaisista ominaisuuksista arvostetaan eniten yhteistyökykyä, selvästi enemmän kuin itsenäistä ajattelutapaa ja kykyä kyseenalaistaa. Keski-Suomessa yhteistyökyvyn merkitystä painotti 90,9 prosenttia vastaajista.

”Yhteistyökyvyn lisäksi keskisuomalaisten yritysten hallituksissa kannatetaan erityisesti aktiivista kokouksiin osallistumista ja sitoutuneisuutta hallitustyöskentelyyn myös kokousten välillä. Tehokas hallitustyöskentely vaatiikin asioihin paneutumista ja pitkäjänteistä otetta”, Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen toteaa.

PK-yritysten hallituksen jäsenet ovat keskimäärin 52-vuotiaita. Naisten osuus jäsenistä on 25 prosenttia ja 32 prosenttia suuremmissa, vähintään 250 työntekijän yrityksissä. Keski-Suomessa vastaava naisten osuus on − kaiken kokoiset yritykset mukaan lukien− hieman keskimääräistä suurempi: 26,6 prosenttia.

”Ilahduttavaa on, että PK-yritykset ovat löytäneet kohtalaisen hyvin naisia hallitukseen, eikä naisten osuus juurikaan poikkea pörssiyhtiöistä. Toisaalta on hyvä huomata, ettei hallitustyössä ole laajasti mukana nuoria henkilöitä, sillä nuorin hallituksen jäsen on keskimäärin 42-vuotias”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa kommentoi.

Tulevaisuus hallitusten haasteena

Ensi näkemältä hallitusten tilanne näyttää hyvältä valtakunnallisesti, sillä useampi kuin kolme neljästä vastaajasta pitää hallituksen osaamista riittävänä yrityksen nykytilanteen kannalta.

Luottamus tulevaisuuteen ei ole yhtä suurta, sillä lähes puolet, 44 prosenttia, vastaajista katsoo, ettei hallituksessa ole riittävää osaamista yrityksen tulevien haasteiden, kuten kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen, kannalta.

Keski-Suomen osalta luvut myötäilevät yleistä linjaa, mutta ne ovat kuitenkin positiivisempia kuin valtakunnallisesti.

”Meillä 76,7 prosenttia vastaajista näkee, että hallituksessa on riittävän monipuolista osaamista nykytilanteessa, mutta tulevaisuuden osalta vakuuttuneita on enää 53,5 prosenttia. Samoin hallitusjäsenten vaihtuvuuteen ja osallistumisasteeseen tulisi panostaa entisestään, sillä nyt vain vähän yli puolet pitää vaihtuvuutta riittävänä ja noin kaksi kolmasosaa pitää osallistumispanosta hyvänä. Toisin sanoen hallitusten kokoonpanoa kannattaa kehittää jatkuvasti”, Hiltunen painottaa.

Hallitustyön arviointi monessa yrityksessä vielä lapsenkengissä

Toimiva työkalu hallituskokoonpanon ja -työskentelyn kehittämiseen on hallitustyön arviointi, joka on yleistynyt kahden vuoden takaiseen verrattuna. Silti valtakunnallisesti vajaa 40 prosenttia PK-yrityksistä ei vielä tee arviointia, eikä edes harkitse sitä.

”Huomionarvoista on myös se, että verrattaessa hallitusjäsenten ja toimitusjohtajien antamia vastauksia havaitaan selvä ero: toimitusjohtajat suhtautuvat hallituskokoonpanoon ja työskentelyyn selvästi hallitusjäseniä kriittisemmin ja esimerkiksi kaipaavat enemmän sparrausta ja haastamista hallitukselta. Saattaa olla, että jotkut hallitukset yliarvioivat tuottamansa lisäarvon”, Linnainmaa kertoo.

Toimitusjohtajan sparraamisen lisäksi keskisuomalaisissa yrityksissä nähdään, että hallitusjäsenet tuovat lisäarvoa yritykseen erityisesti valvomalla yrityksen taloutta ja osallistumalla strategian tekemiseen.

Vaikka johdon seuraajasuunnittelu on selvästi yleistynyt kahden vuoden takaisesta, se ei ole vielä täysin lyönyt itseään läpi PK-yrityksissä, sillä yli 40 prosenttia ei tee sitä edes väliaikaisia kriisitilanteita varten. Pitkän tähtäimen ja kriisitilanteiden seuraajasuunnitelma on vain 13 prosentilla PK-yrityksistä.

“Seuraajasuunnittelun soisi yleistyvän PK-yrityksissä. Kriisitilanne voi tulla täysin yllättäen, eikä silloin ole aikaa tuhlattavaksi. Pienenkin yrityksen kannattaisi tehdä johdon seuraajasuunnitelma kriisitilanteita varten eli ohjaus siitä, kuka ottaa väliaikaisesti ohjat käsiinsä, jos toimitusjohtaja on estynyt”, Linnainmaa kannustaa.

Kouluttautuminen kannattaa mutta ei vaikuta hallituspalkkioon

Kouluttautuminen tehostaa hallitustyötä. Vastaajista yli 40 prosenttia on suorittanut kauppakamareiden Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuksen.

Kouluttautuminen näkyy kyselyn tuloksissa. Esimerkiksi hallituksen vaihtuvuutta pidetään selvästi useammin riittävänä, jos vastaaja on suorittanut HHJ-kurssin verrattuna koulutusta käymättömiin vastaajiin (62 prosenttia vrt. 54 prosenttia). Myös hallitustyön arviointi on selvästi yleisempää niissä yrityksissä, joista vastaaja on käynyt HHJ-kurssin.

”Myös Keski-Suomessa HHJ-kurssit ovat suosittuja, ja useimmiten ne täyttyvät vauhdilla. Haluamme kannustaa jäsenyrityksiämme kouluttautumaan, jotta myös hallitustyöskentelyyn tulee uutta virtaa ja osaamista”, Hiltunen kertoo.

Vaikka kouluttautuminen kannattaa, se ei korreloi hallituspalkkioiden kanssa: vain puolet vastaajayrityksistä maksaa palkkioita. Tämä liittyy siihen, että usein hallituksissa istuu omistajia. Niistä PK-yrityksistä, joiden hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä, 80 prosenttia maksaa palkkioita.

Palkkiot ovat nousseet vuoteen 2017 verrattuna, mutta ovat yhä maltillisia. Puheenjohtajan vuosipalkkion mediaani on 7 500 euroa ja jäsenen 2 400 euroa. Kun pienimmät yritykset jätetään pois ja katsotaan 50−249 työntekijän yrityksiä, puheenjohtajan vuosipalkkion mediaani on 12 000 euroa ja jäsenen 5 000 (2017: 6 000 ja 3 800 euroa). Palkkiot ovat keskimäärin suurempia niissä yrityksissä, joiden hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä


Tiedot perustuvat kauppakamareiden PK-hallitusbarometriin, johon vastasi helmikuussa 1100 yritystä eri puolilta Suomea. Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri toteutetaan kahden vuoden välein.