PK-yritykset haluavat kasvaa ja investoida – luvitukseen tarvitaan sujuvoittamista

PK-yrityksillä on kasvuhaluja, mutta erityisesti kaavoituksen ja rakennuslupien sujuvoittamista kaivataan. Viranomaislupiin liittyvä byrokratia on viivästyttänyt investointeja lähes kahdeksalla prosentilla PK-yrityksistä kaikkiaan yli 200 miljoonan euron arvosta viime ja tämän vuoden aikana, selviää kauppakamarien PK-hallitusbarometrista.

PK-sektorin tämänhetkisestä vireydestä kertoo, että lähes 40 prosenttia kauppakamarien PK-hallitusbarometriin vastanneista yrityksistä käynnistää tai suunnittelee uutta liiketoimintaa. Neljännes suunnittelee yritysostoja, muita merkittäviä investointeja tai on käynnistämässä tai laajentamassa vientiä.

Myös Keski-Suomessa on ilmassa samansuuntaista investointihalukkuutta. Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen pitää tilannetta positiivisena.

”PK-yritykset ovat merkittävä osa Suomen elinkeinoelämää ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta. Siksi yritysten nousujohteista kehitystä ei ole syytä heikentää turhalla byrokratialla. Tämä on valtakunnallinen ilmiö, joka pätee yhtä lailla myös Keski-Suomeen”, Hiltunen sanoo.

PK-hallitusbarometrin tulokset kuitenkin osoittavat, että lupa- ja viranomaisbyrokratia aiheuttaa yrityksissä tuskastumista. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman lupaukset normitalkoista olivat nostattaneet odotuksia, ja pettymys lopputulokseen näkyy vastauksissa.

Vastaajayrityksistä 7,5 prosenttia kertoi, että investoinnit ovat viivästyneet lupabyrokratian vuoksi. Viivästyksen syiksi yritykset raportoivat useimmiten kaavoituksen (41 %) sekä rakennus- (39 %) ja ympäristölupiin (7 %) liittyvät ongelmat.

Kaavoituksen tai luvituksen vuoksi viivästyneiden tai estyneiden investointien arvo vastaajayrityksissä yli 200 miljoonaa euroa. Viivästyksiä raportoitiin kaikkialta Suomesta. Lisäksi esille tuli suurhankkeita, joihin tarvitaan lukuisia erillisiä lupia, mikä koetaan haasteelliseksi.

Jotta yritysten toimintaedellytykset säilyvät, kauppakamarit peräänkuuluttavat, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjattaisiin selkeät lupaukset kaavoituksen ja luvituksen sujuvoittamisesta yhden luvan ja luukun periaatteella. Yhden luvan periaate karsisi automaattisesti päällekkäiset ja peräkkäiset valitusprosessit sekä viranomaisten keskinäiset valitukset.

Yhden luukun periaate merkitsee, että eri näkökulmat otetaan huomioon jo alkuperäisessä lupakäsittelyssä, jolloin viranomaisten ei tarvitse valittaa toistensa myöntämistä luvista.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen on jo käynnistynyt. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Leena Linnainmaan mukaan maankäyttö- ja rakennuslakia sekä ympäristölainsäädäntöä on uudistettava ja sovitettava yhteen niin, että yhteen hankkeeseen tarvitaan yksi kattava lupa, johon kuuluu vain yksi valitusprosessi. Lisäksi hajanainen ympäristölainsäädäntö on yhtenäistettävä yhdeksi laiksi, ympäristökaareksi.

Tulevassa hallitusohjelmassa tulee myös sitoutua valtakunnallisen LUOVA-viraston perustamiseen, joka kariutui kuluvalla hallituskaudella maakuntauudistuksen myötä. LUOVA-virastoa voitaisiin hyödyntää yhden luvan ja luukun periaatteen saavuttamisessa. Asiaan kuuluu myös palvelulupaus, jolloin laissa säädetään luvan käsittelylle maksimiaika, jotta käsittelyt eivät veny.

“Sikäli edistystä on tapahtunut, sillä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on alkanut. Ympäristöministeriö asetti valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän ja työryhmän, joiden toimikausi on 1.5.2018–31.12.2021. Työryhmän asettaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tulevassa hallitusohjelmassa on asetettava työlle täsmälliset tavoitteet yhden luvan ja luukun periaatteen toteuttamiseksi”, Linnainmaa toteaa.

Kauppakamareiden PK-hallitusbarometriin vastasi 1104 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea helmikuussa 2019. Kysely toteutetaan joka toinen vuoksi. Hallitustyöskentelyä koskeva Tulevaisuus haastaa hallitukset -raportti julkaistiin 20.3.2019.
​​​