05.06.2019 09:18
Vajaa puolet keskisuomalaisista vientiyrityksistä suunnittelee lisää vientiä − silti rahoitusosaamisen puute jarruttaa kasvua
Rahoitusosaamisen puutteet ja luottotappiot jarruttavat yhä Suomen viennin ja vientiyritysten kasvua. Keskisuomalaisista yrityksistä kuitenkin vain reilu neljännes on kärsinyt viennissään luottotappioita viime vuosina, kun valtakunnallinen keskiarvo on 40 prosenttia. Tyypillisesti luottotappio on keskimäärin 30 000 euroa. Tiedot käyvät ilmi Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC: teettämästä vientikaupan rahoitusbarometristä.
Kuva: Markus Distelrath Pixabaystä.
Barometriin vastasi kaikkiaan lähes 600 yritystä, joista 26 oli Keski-Suomesta.
Koetut luottotappiot ovat varsin suuria suhteessa keskimääräisen vientikaupan kokoon, joka on valtaosalla keskisuomalaisista yrityksistä alle 100 000 euroa. Vajaalla neljänneksellä näistä vientiyrityksistä on kuitenkin kirjallinen luottopolitiikka, joka määrittelee rajat luottoriskien ottamiselle kaupankäynnissä.
”Suomalaiset vientiyritykset, varsinkin pk-yritykset, tekevät vientikauppaa huolestuttavan suurella riskillä, kun karkeasti laskettuna 100 000 euron kaupan voi suojata 500–1 200 euron vakuutuksella. Yrityksillä saattaa olla vääriä käsityksiä suojautumisen kalleudesta. Riskienhallintatietouden ja viennin rahoitusosaamisen lisääminen on edelleen tarpeen, sillä kymmenien tuhansien luottotappiot voivat kaataa yrityksen tai ainakin nakertavat turhaan tulosta”, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.
Finnveran, Keskuskauppakamarin, pankkien ja luottovakuuttajien järjestämällä Vientikaupan rahoituskiertueella on viime syksyn ja kevään aikana korostettu rahoituksen, riskienhallinnan ja luottopolitiikan tärkeyttä. Jyväskylässä kiertue pysähtyi viime syyskuussa.
Ostajarahoituksen hyödyntäminen mahdollisesti lisääntynyt
Vuosi sitten ensi kertaa toteutettu barometri osoitti, että suomalaiset pk-yritykset todennäköisesti menettävät vientikauppoja, koska yritykset eivät tunne ostajalle tarjottavia rahoitusratkaisuja. Tänä vuonna vastaajayrityksistä 16 prosenttia kertoi, että tärkeitä vientikauppoja oli jäänyt toteutumatta. Keski-Suomessa vastaava luku oli vain 4 prosenttia.
Valtakunnallisesti viime vuonna näistä yrityksistä 39 prosenttia kertoi syyksi, ettei ostaja saanut rahoitustaan järjestymään ja 11 prosenttia, että ostaja sai rahoituksen paremmilla ehdoilla ulkomaiselta kilpailijalta. Tältä osin tulokset olivat nyt paremmat, vaikka edelleenkin 28 prosenttia kertoi, ettei ostaja saanut rahoitusta järjestymään ja 4 prosenttia, että kilpailija tarjosi paremmat rahoitusehdot.
”Tämä kertoo oikeansuuntaisesta kehityksestä. Suomalaiset vientiyritykset ovat ehkä osanneet entistä paremmin tarjota ulkomaiselle ostajalle kaupanrahoitusta hyvän vientituotteen ohella. Tiedämme, että ostajarahoituksen tarjoaminen on suurillakin vientiyrityksillä usein edellytyksenä kauppojen voittamiselle”, Heikkilä sanoo.
Kauppasotien uhkilla ja maailmantalouden epävarmuudella vaikutuksia vientisuunnitelmiin
Ajankohtaiset uutiset kauppasotien uhkista ja maailmantalouden epävarmuudesta ovat jossain määrin vaikuttaneet vientisuunnitelmiin. Valtakunnallisesti neljänneksellä vastaajayrityksistä vienti on vaikeutunut näistä syistä, ja kauppoja on kenties peruuntunut tai lykkääntynyt. Lähes yhtä monella brexit ja sen tuoma epävarmuus Euroopassa ovat vaikeuttaneet kauppaa Britannian tai muiden EU-maiden kanssa.
Tärkeimmät vientimaat ovat edelleen Ruotsi ja Saksa. Venäjän asema vientimaiden kärkipäässä on hieman heikentynyt edellisvuodesta, samoin Kiinan.
”Reilu neljännes yrityksistä kokee, että epävarmuus rahoituksen saatavuudesta jarruttaa halukkuutta tehdä kauppaa Venäjälle. Sanktiot vaikeuttavat muun muassa rahoitusjärjestelyitä. Heikoimmassa tilanteessa on Iran, jonne rahoitus on täysin jäätynyt”, sanoo Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.
Vuoren mukaan myös Kiinan kauppamahdin kasvu maailmantaloudessa tuntuu arveluttavan suomalaisviejiä. Kiinan markkinoilla osa yrityksistä on törmännyt epäterveeseen kilpailuun ja protektionismiin.
”Valtaosa näkee Kiinassa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia, mutta iso osa yrityksistä ei osaa sanoa varmaa näkemystään Kiinasta. Kiinan markkinat selvästi kiinnostavat, mutta kaupankäyntiä uhkaavat erilaiset vanhat ja uudet riskit”, Vuori arvioi.
Tutkimuksen toteutti Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n toimeksiannosta Taloustutkimus huhti–toukokuussa 2019 internetkyselynä ja puhelinhaastatteluina. Tutkimukseen vastasi 596 suomalaista suoraa vientikauppaa tekevää yritystä. Vastaajayrityksissä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on keskimäärin 45 prosenttia ja kolmella viidestä vastaajayrityksestä vientiliikevaihto on keskimäärin ≤5 miljoonaa euroa vuodessa.