Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta – juhlitaan siis yhdessä!

​Juhlavuoden teema on YHDESSÄ. Virallista Suomi100-juhlintaa ohjastaa valtioneuvoston kanslia, jolle kuka tahansa voi ehdottaa ohjelmaideaa aina lokakuun 2017 loppuun saakka. Idean tulee toteuttaa pääteemaa ja ohjelman tulee kosketella tavalla tai toisella Suomen historiaa, tätä päivää tai tulevaisuutta. Päätöksen viralliseen Suomi100-ohjelmaan hyväksymisestä tekee valtioneuvoston kanslian Suomi100-sihteeristö, jonka myönteinen päätös avaa hankkeille mahdollisuuden hyödyntää juhlavuoden virallista graafista ilmettä sekä markkinointikanavia. Ohjelmaan hyväksytyt hankkeet voivat myös anoa maakunnallista rahoitusta ohjelmansa toteuttamiseen.

Myös yrityksiä toivotaan mukaan juhlistamaan Suomen satavuotista taivalta. Suomi100-sihteeristön laatima konsepti sopii lähinnä isoille yrityksille, jotka sitoutuvat juhlavuoden Yhdessä-teeman mukaiseen tuote- tai palvelukehitykseen, ja joilla on lisäksi mahdollisuus toteuttaa näyttävää viestintää sekä osallistua yhteiskunnalliseen yleishyödylliseen toimintaan. Yhteistyöyrityksiä on jo iso liuta, mm. Fazer, Altia, Metsä Group, Fiskars – yhtään keskisuomalaista tai muunkaan maakunnan yritystä joukossa ei vielä ole. Liekö syynä kenties raha - kumppaniyritysten ehdotukset ovat tähän mennessä olleet rahallisesti mitattuna 30.000:sta aina yli miljoonaan euroon saakka. Suomi100 –kumppaniyritykseksi voi hakeutua vielä tämän vuoden loppuun saakka.Näkisimmekö ensi vuonna vaikkapa Suomi100-traktorin?

Yritykset voivat hakeutua myös Suomi 100 -ohjelmaan ohjelmahankkeeksi silloin, kun keskeisenä sisältönä ei ole kaupallinen tuote tai palvelu. Näin on menetellyt esimerkiksi Kirjakaari, joka onnittelee 100-vuotiasta Suomea ”Suomi - 100 menestyksen vuotta” -juhlateoksella.Suomen itsenäisyyden juhlavuosi tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden toteuttaa pitkään hauduteltu juhlateos, joka perustuu suomalaisen osaamisen esille nostamiseen laaja-alaisesti. Haaveesta tulee vihdoin totta ja pääsemme tarkastelemaan Suomen taipaletta nimenomaan suomalaisyritysten tarjoamasta näkökulmasta läpi satavuotiaan Suomen historian. Luvassa on hienoja hetkiä, mukaansa tempaavia tarinoita ja vaikeuksien voittamista”, kertoo Kimmo KoistinenKirjakaaresta.

Suomi100-sihteeristö on lanseeraamassa tämän vuoden puolella myös pienemmille yrityksille tarkoitetun alueellisen yhteistyön mallin. Sitä odotellessa olemme Keski-Suomessa jo räätälöineet paikallisille yrityksille toimintatavan, joka perustuu yhteistyöhön viralliseen ohjelmaan jo hyväksyttyjen hankkeiden kanssa. Tässä mallissa yrityksen ei tarvitse käydä läpi hakuprosessia valtioneuvoston kanslian kautta, koska yhteistyöhanke on jo hoitanut tämän prosessin. Yritys pääsee hyödyntämään virallisen Suomi100-ohjelman näkyvyyttä yhteistyöhankkeen kautta, ja yhteistyön muoto ja kesto on täysin hankkeen ja yrityksen keskenään sovittavissa – se voi olla perinteistä sponsorointia, mutta myös syvempää ja pitkäkestoisempaa yhteistyötä. Vastineeksi siitä, että yritys pääsee hankkeen kautta osaksi virallista juhlintaa, yritys voi tarjota vaikkapa viestintä- ja markkinointiosaamistaan hankkeelle. Tai kuljetusyritys voi tarjota palvelujaan kuorolle tai teatteriryhmälle, joka vie Suomi100-ohjelmaa Keski-Suomen vanhusten palvelutaloihin – tapoja ja muotoja on monia. On kuitenkin huomattava, että yritys saa käyttää virallista Suomi100-tunnusta vain yhteistyöhankkeeseen liittyvässä viestinnässä.

Lisätietoa
Raija Partanen, Keski-Suomen Suomi100-aluekoordinaatori
raija.partanen (at) keskisuomi.fi
www.keskisuomi.fi/suomi100
www.suomifinland100.fi



Lisätietoa Kirjakaaren "Suomi - 100 menestyksen vuotta” -juhlateoksesta :
http://suomifinland100.fi/project/suomi-100-menestyksen-vuotta/
http://www.kirjakaari.fi/uutiset/140-juhlateos-100-menestyksen-vuotta