Tutkimus: Verkostojen siivillä kansainvälisille markkinoille

Yliopiston kansainvälisen kaupan maisteriopiskelija Anton Vaulasvirta teki Pro gradu-tutkielman aiheenaan keskisuomalaisten yritysten kansainvälistyminen. Aineisto koottiin kevään 2022 aikana keräämällä erilaisten yritysten kansainvälistymistarinoita.

“Kiinnostus tutkielmaan heräsi ajatuksesta analysoida erilaisia tarinoita yritysten kansainvälistymiseen liittyen. Tarinat ovat pitkään olleet osa ihmiskunnan historiaa: metaforat ja tarinat ovat olleet työkaluja siirtää tietoa sukupolvelta seuraavalle. Syy siihen on niiden valtava voima; tarinat kiehtovat, ne innostavat ja niistä voidaan oppia paljon”, Vaulasvirta kuvailee.

Tarinoiden kautta päästiin kiinni aitoihin kokemuksiin ja hiljaiseen tietoon. Tavoitteena oli selvittää keskisuomalaisten yritysten kansainvälistymiseen liittyviä taustoja ja kuulla, millaista kansainvälistyminen oli Keski-Suomesta. Pääviesti tarinoissa oli selvä.

“Verkostot olivat elintärkeitä yrityksen kansainvälistymiselle ja siinä onnistumiselle. Jokainen kansainvälistymistarina oli erilainen, mutta niitä yhdisti se, että yrittäjät olivat saaneet merkittävää hyötyä ja vetoapua verkostojensa kautta. Verkostot olivat tukeneet siirtymää kansainvälisille markkinoille eri tavoin, ja toisinaan ilman niitä kansainvälistyminen ei olisi ollut mahdollista”, Vaulasvirta kertoo.

Osalle yrityksistä verkostot toimivat kansainvälistymisen ajureina, ja mahdollistivat nopean laajentumisen kansainvälisille markkinoille. Verkostot olivat myös avainasemassa, kun pyrittiin laajentumaan ainutlaatuisilla tuotteilla ulkomaille. Oppimista kumppaneiden tiedoista ja kokemuksista arvostettiin korkealle verkostojen hyötynä, ja lisäksi yritysverkostot olivat vaikuttaneet ulkomaan markkinan valintaan sekä siihen, kuinka sinne edetään.

Keskeistä tutkielmassa oli myös se, millainen rooli verkoston erilaisilla toimijoilla oli kansainvälistymisen taipaleella. Pääosin erilaisten instituutioiden rooli nähtiin yritysten kansainvälistymisen kannalta hyödyllisenä: rahoituksen lisäksi ne tarjosivat muun muassa arvokasta tietoa ja konsultointia. Tämä ei kuitenkaan ollut aivan niin yksiselitteistä.

“Tulokset myös osoittivat, että vaikka verkostot nähtiin kansainvälistymisen
kulmakivenä, tätä kuitenkin tulkittiin eri tavoin. Tarkastellessa yksittäisiä toimijoita yrittäjän verkostossa tarinoista löytyi kirjo erilaisia tapoja, missä valossa näistä toimijoista puhuttiin. Yksittäisten toimijoiden merkitys ja vaikutus kansainvälistymiseen siis vaihteli tarinankertojasta riippuen, ja jotkut toimijat kehystettiin useilla eri tavoilla”, Vaulasvirta kertoo.

Yksittäisen toimijan kehystys vaihteli sen mukaan, koettiinko sen olleen hyödyllinen kansainvälistymisen aikana. Etenkin viime vuosina yritysten kansainvälistymistä on tuettu erilaisissa muodoissa: rahoituspalvelut, kansainvälistymistapahtumat, konsultaatiot ja koulutusohjelmat ovat hyödyllisiä työkaluja monille yrityksille. Suurin osa tutkielman yrittäjistä oli tietoisia kansainvälistymistä tukevista rahoitusvälineistä, mutta muut palvelut eivät olleet läheskään yhtä tunnettuja tai käytettyjä. Toimijoita, kuten instituutioita, rohkaistaan viestimään yrityksille paremmin, mitä ne voivat tehdä kansainvälistymisen tukemiseksi.

Vaulasvirran tutkielma “The Internationalization of Central Finnish Firms: Framing the Process and Actors” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 28.7.2022. Pian valmistuva maisteriopiskelija on seuraavaksi suuntaamassa Chileen työskentelemään viinin viennin parissa. Pro gradun voi lukea netistä pdf:nä.

Gradun toimeksiantaja oli Keski-Suomen kauppakamarin kv-verkostot toimiviksi -hanke, jota rahoittaa Keski-Suomen liitto. Rahoitus on TEM:n AKKE-rahoitus (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen määräraha).