Valtionhallinnon uudistus muuttaa palveluita – TE-palvelut siirtyivät kunnille, Lupa- ja valvontavirasto sekä elinvoimakeskukset valmistelussa

Tämän vuoden alussa, 1.1.2025 työvoimapalvelut siirtyivät kuntien vastuulle. Uudistuksessa TE-toimistot lakkautettiin ja niiden tilalle muodostettiin kuntien muodostamia työllisyysalueita. Keski-Suomeen syntyi kolme työllisyysaluetta, yksi pohjoiseen, toinen etelään ja kolmas Jyväskylän ja Muuramen alueille. Työllisyysalueiden vastuukuntina toimivat Jyväskylä, Jämsä ja Äänekoski.

Yrityksille ja yrittäjille uudistus merkitsee sitä, että palvelut tulevat entistä lähemmäs paikallisesti.

Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaista lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Uudistuksessa Valvira, AVIt ja ELY-keskusten ympäristölupa- ja valvontatehtävät yhdistetään yhdeksi valtakunnalliseksi Lupa- ja valvontavirastoksi (LVV) ja alueellisten ELY-keskusten tehtävät siirtyvät perustettaville elinvoimakeskuksille (EVK). Maahamme perustetaan kymmenen alueellista elinvoimakeskusta, jotka keskittyvät jatkossa alueiden kehittämiseen ja rahoitukseen. Tulevilla elinvoimakeskuksilla on toimipaikkoja jokaisessa maakunnassa.

Lupa- ja valvontavirasto vastaa jatkossa lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus-, lupa-, rekisteröinti- ja valvontatehtävistä sekä yleisen edun valvonnasta.

Tulevien elinvoimakeskusten tehtävänä on hoitaa muun muassa elinkeinotoiminnan edistämiseen ja yritystoimintaan, työllisyyteen, maatalouteen, maahanmuuttoon ja kotoutumiseen, liikenteeseen, alueiden käytön edistämiseen, vesitalouteen, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja vesien hyvän tilan edistämiseen sekä kalatalouteen liittyviä tehtäviä alueillaan.

Uudistuksessa osa nykyisistä ELY-alueista yhdistetään suuremmiksi elinvoimakeskusalueiksi. Keski-Suomen ELY-keskuksen palvelualue säilyy ennallaan, Keski-Suomen maakunnan kattavana. Valtakunnallisessa vertailussa pienehkö Keski-Suomen elinvoimakeskus on kuitenkin kokoaan suurempi. Uudistuksessa säilyy Keski-Suomen ELY-keskuksen tärkeä rooli rakennerahastotehtävissä, joita operoidaan jatkossa Keski-Suomen elinvoimakeskuksesta käsin koko Länsi-Suomen alueella. Lisäksi Keski-Suomi vastaa Itä-Suomen maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen hankinnoista sekä valtakunnallisesta ympäristökasvatuksesta.

Keski-Suomessa, kuten muillakin alueilla, on käynnistetty aktiivinen muutosprosessi. Elinkeinot, työvoima- ja osaaminen vastuualueen johtaja Pirkko Melville Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoo, että muutosta koko viraston johdon tukena koordinoi alueellinen muutoskoordinaattori, Keski-Suomen ELY-keskuksen strategiapäällikkö, joka toimii myös linkkinä valtakunnalliseen valmisteluun. Koko muutosprosessin veturina toimii viraston ylijohtaja.

Elinvoimakeskuksen valmistelua tukemaan ELY-keskukseen on perustettu kolme alatyöryhmää. OLO-ryhmä suunnittelee organisaatiorakenteen niin, että palvelut toimivat sujuvasti. ELO-ryhmä tarkastelee palveluita asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmasta. ILO-ryhmä keskittyy organisaatiokulttuuriin ja henkilöstön hyvinvointiin, jotta henkilöstö saadaan aidosti mukaan muutokseen.

"Organisaatiomme muutosprosessia johtaa muutosryhmä, johon kuuluvat kaikki kolme johtajaamme, muutoskoordinaattori, alatyöryhmien vetäjät sekä henkilöstön edustajia. Muutosta viedään eteenpäin eri näkökulmia huomioiden, jotta siirtymä olisi mahdollisimman sujuva ja lopputulos toimiva”, Melville kertoo.

Melville painottaa, että tavoitteena on siirtyä toimialakohtaisesta ajattelusta kohti entistä sujuvampia ja asiakaslähtöisempiä palveluja. "Katsomme monipuolisesti, miten palvelut saadaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti asiakkaiden kannalta”, hän lisää.

Henkilöstö siirtyy perustettaviin elinvoimakeskuksiin liikkeenluovutusperiaattein, ns. vanhoina työntekijöinä. ”Olemme hyvin aikataulussa, ja vakaa usko on, että elinvoimakeskukset käynnistyvät suunnitellusti 1.1.2026”, sanoo Melville.

Keski-Suomen kunnat ovat huolissaan valtionosuuksien epätasaisesta jakautumisesta. Esimerkiksi Jyväskylässä valtionosuus asukasta kohti on vain 209 euroa, kun Oulussa ja Lahdessa vastaava summa on huomattavasti suurempi. Samaan aikaan TE-palveluiden siirtyminen kunnille on lisännyt kuntien vastuuta palveluiden järjestämisessä, mikä tekee rahoituksen riittävyyden entistä kriittisemmäksi. Kuntien rooli alueen elinvoiman vahvistajina kasvaa, mutta ilman kestävää rahoitusmallia kehitystyö on vaikeaa.

Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen vaatii rahoitusmallin uudistamista.

"Nykyinen valtionosuusmalli kaataa kuntia sattumanvaraisesti. Kunnilla pitäisi olla ennakoitava ja kannustava rahoituskehys, jotta ne voivat turvata palvelut ja investoida elinvoiman kehittämiseen”, sanoo Hiltunen.

TE-palveluiden uudistus, kansainvälisten osaajien houkuttelu ja kuntatalouden vahvistaminen ovat ratkaisevia tekijöitä Keski-Suomen menestykselle. Keski-Suomen kauppakamarin Elinvoimavaliokunnassa on noussut kuitenkin huoli siitä, miten TE-uudistus vaikuttaa pk-yrityksiin.

”Nyt on tärkeää varmistaa, että uudistukset toteutetaan niin, että ne tukevat yrityksiä ja vahvistavat Keski-Suomen vetovoimaa”, sanoo Elinvoimavaliokunnan puheenjohtaja Minna Lappalainen.

Elinvoimavaliokunta nostaa esiin kansainvälisten osaajien merkityksen alueen kehitykselle. Kauppakamarin kyselyn mukaan 48 prosenttia yrityksistä on harkinnut kansainvälisten osaajien rekrytoimista, mutta moni kokee kielitaidon ja rekrytointiprosessin haasteelliseksi.
Lappalainen korostaa tukitoimien tarvetta.

"Yritykset tarvitsevat konkreettista apua rekrytoinnissa ja kielikoulutuksessa. Haluamme edistää yhden luukun palvelumallia, joka helpottaisi kansainvälisten osaajien palkkaamista”, summaa Lappalainen.

Kansainvälisten osaajien tarve kasvaa Keski-Suomen väestökehityksen myötä, mutta yrityksiä ei tulisi kuormittaa liiallisella hallinnollisella työllä. Keski-Suomen kauppakamari ja Elinvoimavaliokunta peräänkuuluttavatkin sujuvampia rekrytointikäytäntöjä, jotka auttavat erityisesti pk-yrityksiä.