Vastuullisuudessa teot ratkaisevat

Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Jussi Hakanen esitteli yritysvastuun ajankohtaisia aiheita Keski-Suomen kauppakamarin valiokuntien Kick off -tilaisuudessa 28.1. ”Hyvä yritysvastuullisuus kattaa ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset sekä vastuullisen taloudenpidon ja hallinnon”, kertoo Hakanen.

Ympäristön näkökulmasta yritysten on muun muassa hillittävä ilmastonmuutosta, käytettävä energiaa ja raaka-aineita järkevästi sekä huomioitava vaikutukset vesistöihin, ilmaan ja maaperään. Sosiaalisia näkökohtia ovat esimerkiksi työterveys ja -turvallisuus, mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja ihmisten monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden huomiointi.

Vastuullinen taloudenpito ja hallintotyöskentely huomioivat kannattavuuden ja kilpailukyvyn ohella esimerkiksi reilun kilpailun, liiketoimintaetiikan, kauppapakotteet sekä kyber- ja tietoturvallisuuden.

”Olennaista on tunnistaa, mitkä näistä osa-alueista koskettavat eniten omaa yritystä”, Hakanen toteaa.

Hakasen mukaan Trumpin hallinnon ESG-vastaisuus ja ilmastotoimien alasajo kasvattavat yritysten vastuullisuustoimien ja päästövähennysten painoarvoa.

OP:n vuoden 2025 suuryritystutkimuksessa vastaajista 35,8 % oli sitä mieltä, että raportointivaatimukset vievät yrityksen resursseja siinä määrin, että itse vastuullisuustoimenpiteistä joudutaan tinkimään. Raportoinnista nähtiin olleen myös hyötyä – 58,4 % kertoi vaatimusten auttaneen yritystä muokkaamaan toiminnastaan vastuullisempaa.

”Teot ratkaisevat. Kestävyysraportoinnin tehtävä on auttaa toimenpiteitä, eikä toisin päin. Osaaminen kestävyysraportoinnissa voi olla yritykselle myös kilpailuetu”, kannustaa Hakanen.

Epävarmuutta yrityksissä aiheuttaa se, että EU:n huolet kilpailukyvyn säilyttämisestä ovat luoneet painetta vähentää raportointivelvoitteita. Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ehdottama Omnibus-lähestymistapa yhdistäisi taksonomian, yritysvastuu- ja kestävyysraportointidirektiivien määrittämät velvollisuudet. Tällä nähdään mahdollisuus vähentää byrokratiaa ilman, että tavoitteista tingittäisiin. Ehdotus on saanut kritiikkiä muun muassa ESG-lainsäädännön vesittämisestä ja siitä, että sääntelyn ennakoitavuus kärsisi.

Yritysten hankintaketjuissa vastuullisuus on entistä tärkeämpää. EU:n yritysvastuudirektiivi velvoittaa suuryrityksiä rakentamaan asianmukaisen huolellisuuden prosessin ympäristö- ja ihmisoikeusriskien hallitsemiseksi toimintaketjussa ja luomaan ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman.

”Suomen yritysvastuulaki annetaan viimeistään heinäkuussa 2026, minkä myötä suosituksista tulee pakottavaa lainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa suuryritysten ympäristö- ja ihmisoikeusvastuiden koventumista. Arvoketjujen kautta vaatimukset tulevat koskemaan myös muita yrityksiä”, kertoo Hakanen.

Lähivuosina ovat tulleet voimaan EU:n metsäkato-, ekosuunnittelu- ja pakkotyöasetukset. Viherpesudirektiiviin pohjautuvaa lakia aletaan soveltaa ensi vuonna, ja viherväittämädirektiiviin pohjautuvan lain arvioidaan tulevan voimaan 2028. Sääntely vaikuttaa liiketoimintaan siten, että se pakottaa kohti kestävää tuotesuunnittelua ja luo liiketoimintamahdollisuuksia vähäriskisille tuotteille. Myös vahingonkorvausriski kasvaa ja yhteistyön merkitys toimialoilla korostuu.

”Kestävät tuotteet ja palvelut hyötyvät läpinäkyvyydestä. Yrityksille tärkeintä on tunnistaa arvoketjun osat, kerätä niistä dataa sekä arvioida ja hallita arvoketjun ESG-riskit”, summaa Hakanen.

Teksti: Antti Innanen