28.09.2022 13:53
Vauhtia talouteen lupaprosesseja uudistamalla – päättäjien pysyttävä muutoksissa mukana
Elonen Oy Leipomon toimitusjohtaja Jari Elonen kertoo, että näkymät elintarviketeollisuudessa ovat sumuisat. Kuva: Matias Ulfves
Syksyn ja talven aikana energiakriisi ja inflaatio koettelevat niin Suomea kuin Eurooppaa. Yksi keino selviytyä on investoinnit. Suomesta tulisi tehdä nykyistä vetovoimaisempi kohdemaa kotimaisille ja ulkomaisille investoinneille. Elonen Oy Leipomon toimitusjohtaja Jari Elonen kertoo energia-, ruoka- ja kustannuskriisin vaikutuksista Elosen toimintaan sekä investoinnista aurinkovoimalaan, jolla tuotetaan noin viidesosa Elosen leipomon vuosittaisesta sähköntarpeesta.
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies käsitteli talouden näkymiä ajankohtaiskatsauksessaan. Alavireisyys jatkuu ja kuluttajien osalta luottamus on ennätyksellisen huonolla tasolla, mikä johtuu hintojen ja korkojen noususta.
”Suomalaisten varallisuus on jäänyt selvästi ruotsalaisten ja tanskalaisten varallisuudesta. EK:n kanta on, että ahkeruudesta pitäisi jäädä enemmän käteen henkilölle itselleen”, sanoo Jyri Häkämies.
Avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä, mutta samaan aikaan työttömyyttä on runsaasti. Verotulot ovat kehittyneet kohtuullisesti. Suomen energiaomavaraisuus on kohtuullisen hyvä verrattuna moneen muuhun maahan. Häkämiehen mukaan tuulivoimassa on kymmenkertainen investointipotentiaali.
”Haasteena ei ole energiasta saatava hinta eli kannattavuus vaan luvitus: lupajonoissa on kolmen miljardin euron edestä investointeja”, sanoo Häkämies.
EK:n johtavan asiantuntijan Minna Ojanperän mukaan investointien edistäminen Suomessa on välttämätöntä. Uudistuksilla on kiire, jotta Suomi selviää akuutista energiakriisistä, saa kansantalouden kasvu-uralle sekä säilyy kilpailukykyisenä kohteena niin kotimaisille kuin ulkomaisille investoinneille.
”EK esittää viranomaiskäsittelyyn uudenlaista yhden luukun mallia, joka leikkaisi byrokratiaa sekä säästäisi aikaa ja resursseja niin yritysten kuin viranomaisten osalta. Esitämme ratkaisua myös nykyjärjestelmän selkeään hidasteeseen – viranomaisten toinen toisistaan tuottamiin runsaisiin lupavalituksiin”, sanoo Minna Ojanperä.
EK on selvittänyt ympäristölupaprosessin kestoja: keskiarvo on 413 vuorokautta, mediaani 313 vuorokautta ja keskihajonta 304 vuorokautta. Nopeimmillaan käsittely on kestänyt noin kolme kuukautta, hitaimmillaan yli 7 vuotta.
Ojanperä kertoo, että Suomessa on yksi hanke, jonka luvitus on mennyt sujuvasti eteenpäin: Äänekosken biotuotetehdas.
”Se on malliesimerkki tehdasinvestoinnista, jossa kunta ja valtio on tehnyt yhteistyötä ja näin mahdollistanut ennätysnopean lupaprosessin. Tällaisia lisää Suomeen”, Ojanperä sanoo.
Lukuisat valitukset hidastavat investointeja. Vaikka valituslupaa ei myönnettäisi korkeimmassa hallinto-oikeudessa, kestää näidenkin päätösten tekeminen noin yhdeksän kuukautta. Noin neljäsosalle ympäristölupavalituksista ei myönnetä valituslupaa.
”EK uskoo, että oikeudenkäyntimaksun välitön suorittaminen edellytykseksi valituksen tutkimiselle Hollannin mallin mukaisesti hillitsisi valitusten tekemistä”, Ojanperä sanoo.
Ensin korona ja sen jälkeen ruoka-, kustannus- ja energiakriisi ovat haastaneet Elonen Oy Leipomon toimintaa. Toimitusjohtaja Jari Elosen mukaan tilanne elintarvikepuolella näyttää sumuiselta. Ukrainan sota aiheutti paniikin, mikä tuplasi raaka-aineiden hinnat. Raaka-aineiden saatavuus on heikentynyt edelleen. Toimintaa haastaa se, ettei tulevan vuoden kustannustasosta ole vieläkään sitovia sopimuksia.
”Kustannusten siirtäminen hintoihin on prosessina liian pitkä. Joudumme antamaan hintoja 6–8 kuukauden päähän tietämättä todellisia tuotantopanosten hintoja. Raaka-aineiden, energian ja logistiikan kustannukset konsernissa ovat yli 2,4 miljoonaa yli budjetoidun”, Elonen kertoo.
Kustannusten nousu alkoi syksyllä 2021 viljataseen järkkymisestä, pakkaustarvikepulasta ja varautumisesta johtuen.
”Saatavuusongelmat lisääntyivät, kontit olivat väärissä satamissa ja rahtikulut 10-kertaistuivat. Saatavuusongelmista esimerkkinä jouduimme jopa hakemaan tomaattipyreet omalla autolla Rotterdamista, jotta niitä ei varastettu kontista matkalta. Villin lännen meininki vallitsi”, Elonen avaa.
Pakkaa sekoittaa lisäksi mahdollinen kuluttajakäyttäytymisen muutos maksukyvyn heikentyessä. Elosella muutosta ei ole vielä kuitenkaan näkynyt tuotteiden menekissä.
Positiivisena asiana Elonen nostaa kotimaan hyvät kokonaissatonäkymät. Sato on noin kolme prosenttia parempi kuin 10 vuoden keskiarvo. Elosen mukaan se parantaa huoltovarmuustilannetta ja sillä on pienehkö hintaetu kotimaassa toimiville.
Elonen haluaa luoda uskoa ja suunnata katseen eteenpäin haasteista huolimatta. Suomalaisen ruuan puolesta kannattaa taistella.
”Suomalainen ruoka on monipuolista ja moniulotteista sekä trendejä ja aikaa seuraavaa. Jopa 80 prosenttia suomalaisista haluaa ostaa kotimaista. Vastuullisuus ja huoltovarmuus ovat nousevia voimia. Lainsäätäjien on kuitenkin pysyttävä muutoksessa mukana”, Elonen sanoo.
Elonen investoi viime vuonna aurinkovoimalaan, jolla tuotetaan noin viidesosa Elosen leipomon vuosittaisesta sähköntarpeesta.
”Aurinkovoimalaan investointi osui oikeaan kohtaan. Takaisinmaksuaika on lyhentynyt korkean energian hinnannousun myötä. Parhaimmillaan 44 prosenttia sähköstä on tullut aurinkovoimalasta”, Elonen kertoo.
Voimalan ansiosta vuosittain vältetyt hiilidioksipäästöt vastaavat noin 400 henkilön edestakaista lentomatkaa Müncheniin tai melkein miljoonan kilometrin autoilun aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Maakaasua Elonen ei käytä.
”Uunit toimivat sähköllä, öljyllä ja nestemäisellä kaasulla. Energiasta osa on suojattu, ja aurinkosähkö tasaa huippuja.”
Elonen on perustettu vuonna 1966 ja se työllistää 250 työntekijää 16 toimipaikassa. Tuotevalikoimaa sillä on noin 450 tuotteen verran. Raaka-aineiden kotimaisuusaste on 84 prosenttia ja asiakkaita sillä on yli 3500. Elosen liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa.