11.04.2019 07:59
Vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestäminen tulee vapauttaa – myös Gradia kannattaa aietta
Kauppakamarit ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät vaativat vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestämisen vapauttamista lupamenettelystä. Suomi tarvitsee lähivuosina tuhansia uusia ammattiosaajia. Omat nuoremme ja muu työvoima eivät riitä täyttämään kysyntää.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian kehittämisjohtaja Anu Tokila.
Suomeen tarvitaan lisää työvoimaa. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 20 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030. Vajaassa 10 vuodessa syntyvyys on laskenut lähes neljänneksen. Oma väestömme ei riitä pitämään yllä yhteiskuntamme työllisyyttä ja taloudellista kasvua.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää luvan ammatillisille koulutuksenjärjestäjille toteuttaa muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä koulutusta. Lupia yhteen tai useampaan englanninkieliseen tutkintoon on myönnetty 16 koulutuksenjärjestäjälle, ja näistä yhdellä on oikeus myös yhteen venäjänkielisen tutkinnon järjestämiseen.
Monet koulutuksenjärjestäjät ovat suoraan yrityksistä ja alueellisilta kauppakamareilta tulleiden viestien perusteella hakeneet lupia vieraskielisiin tutkintoihin, mutta turhaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön vastaus hakemuksiin on nihkeä: ”Opiskelijan työmarkkina-asema ei ole turvattu, ellei saavuteta riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa”.
Myös Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia on viime vuosien aikana hakenut kahdesti englanninkielistä järjestämislupaa matkailun, logistiikan ja liiketoiminnan perustutkintoihin. OKM:n kielteisen päätöksen mukaan Gradian toiminta-alueella ei kuitenkaan ole osaamistarvetta englannin kielellä tutkinnon suorittaneille.
”Useiden Keski-Suomen alueella toimivien yritysten työkieli on englanti tai niiden asiakaskunta on kansainvälinen. Niinpä toivoisimme, että englanninkielisiä tutkintoja olisi mahdollista järjestää työelämän tarpeisiin peilaten. Elinkeinoelämältä saadun palautteen perusteella tarkoituksemme olisi hakea lupaa ICT-alan tutkintoihin seuraavassa vaiheessa”, Gradian kehittämisjohtaja Anu Tokila kertoo.
Tällä hetkellä jopa 80 prosenttia kauppakamarien jäsenyrityksistä toteaa, että pula osaavasta työvoimasta haittaa kasvua. Siksi tulevan hallituksen tulisi vapauttaa koulutus lupamenettelystä heti. Mitä tehokkaammin ammatillinen koulutus voi vastata kysyntään, sitä paremmin yritykset voivat ja tuottavat verotuloja myös koulutusjärjestelmämme hyväksi.
”Keski-Suomessa osaajapula näkyy selvästi esimerkiksi teollisuuden aloilla ja ICT-alalla. Ammattitaitoiset osaajat ovat yritysten kasvun tae, ja siksi haluamme tukea elinkeinoelämän edellytyksiä myös koulutuksen näkökulmasta”, Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen toteaa.
Vieraskielinen koulutus on paitsi mahdollisuus suomalaisille kansainvälistymiseen, myös keino lisätä maamme houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Kielitaitoisen työvoiman saatavuudella voi olla niin ikään vaikutuksia kansainvälisten yritysten investointihaluihin ja sijoittumiseen Suomeen.
Anu Tokila näkee, että englannin kielellä toteutettu tutkintokoulutus voi toimia peruskoulutuksen lisäksi myös alalla jo olevien työntekijöiden täydennyskoulutuksena. Englanninkieliset koulutusohjelmat tarjoaisivat myös suomenkielisille opiskelijoille nykyistä vahvemman ammatillisen kielitaidon ja työelämän arvostaman kansainvälisen osaamisen.
”Englanninkielinen koulutus tukisi yhtä lailla ammatillisten opiskelijoiden siirtymää jatko-opintoihin, sillä Jyväskylän ammattikorkeakoululla on englanninkieliset opinto-ohjelmat samoilla aloilla”, Tokila lisää.
Vieraskielisten järjestämislupien määrä ja järjestettävät tutkinnot. Lähde: opetus- ja kulttuuriministeriö.