Konkurssit ja työpaikkojen menetykset estettävä – Yrityksiä autettava koronaviruskriisin yli

Moni elinkelpoinen yritys kärsii väliaikaisesta kassavirran tyrehtymisestä, joka vaarantaa yrityksen liiketoiminnan jatkuvuuden. Suomella ei ole varaa konkursseihin ja työttömyyden lisääntymiseen, jotka olisivat estettävissä. Koronavirusepidemian taloudelliset tappiot tulee minimoida, vaatii Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
<p>Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Roni Rekomaa</p>

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Roni Rekomaa

Äkillinen kysynnän romahtaminen on ajanut erityisesti palvelualan yrityksiä ahdinkoon ja romahduttanut tuotantoa eri yrityksissä. Yritysten käyttöpääomia on turvattava välittömillä ja monipuolisilla toimenpiteillä ja joustoilla, jotka kohdistuvat rahoitukseen, verojen ja muiden työnantajamaksujen maksuaikoihin sekä työlainsäädäntöön.

Keskuskauppakamarin mukaan kaikille yrityksille tulee mahdollistaa niiden oman ilmoituksen perusteella joitakin veronmaksuun liittyviä lykkäämisiä. Korotonta maksuaikaa lisäämällä estetään yrityksiä joutumasta maksuvaikeuksiin ja varmistetaan, että valtio saa verotulonsa.

Esimerkiksi jo määrättyjen yhteisöveron ennakoiden eräpäivää tulisi voida siirtää omalla ilmoituksella kuusi kuukautta eteenpäin. Työntekijän tuloveron ennakonpidätysten tilitysten päivämäärää pitäisi taas voida siirtää kolmella kuukaudella. Myös TyEL ja YEL-maksujen maksuaikoja on pidennettävä väliaikaisesti ainakin kolmella kuukaudella.

”Lisäksi muiden lakisääteisten vakuutusmaksujen kuten työttömyysvakuutuksen maksuaikoja on pidennettävä. Työttömyysvakuutuksen maksuaikojen pidentämisellä ei arviomme mukaan ole suurta vaikutusta julkiseen talouteen”, Romakkaniemi sanoo.

Romakkaniemen mukaan yritysrahoituksen turvaamiseksi on käynnissä hyviä hankkeita, mutta niiden mittakaavaa saatetaan joutua arvioimaan uudelleen koronaepidemian edetessä.

”Hallituksen tulisi kutsua kaikki pankit neuvottelemaan yhteisistä toimista yritysten likviditeetin varmistamiseksi kevään aikana kysynnän ja kassavirran hiipuessa joillakin sektoreilla merkittävästikin”, sanoo Romakkaniemi.

Finnveran toimintaedellytysten vahvistaminen, Suomen pankin 500 miljoonan kriisipaketti sekä esimerkiksi Nordean tarjous lyhennysvapaista kuukausista pienille ja keskisuurille yritysasiakkailleen ovat kaikki kannatettavia toimenpiteitä.

Koronavirusepidemia on muodostanut akuutin kriisin monelle yritykselle, jonka palveluiden tai tuotteiden kysyntä on loppunut äkillisesti. Jotta yritysten konkursseja voidaan estää ja työpaikat pystytään turvaamaan pitkällä aikavälillä, on työlainsäädäntöä muutettava väliaikaisesti niin, että lomautuksiin liittyvät ilmoitusajat lyhenevät. Määräaikaisen työntekijän lomauttamisen tulisi myös olla mahdollista poikkeuksellisiin taloudellisiin syihin perustuen.

Ihmisten terveys ja koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen ovat luonnollisesti tärkein tavoite tällä hetkellä.

”Koronaviruspandemian taloudelliset vaikutukset voivat kuitenkin jatkua pitkään, jos välittömiin toimenpiteisiin vaikeuksiin joutuneiden pk-yritysten tukemiseksi ei ryhdytä välittömästi”, Romakkaniemi sanoo.


TOIMENPITEET:

VERONMAKSUJEN LYKKÄÄMINEN

Hallituksen ehdottama määräaikainen yritysten verontilitysten maksujärjestely on oikeansuuntainen, mutta täysin riittämätön toimenpide, sillä siihen liittyvä koron alentaminen ja maksunlykkäys koskisivat vain erääntyneitä veroja ja myönnettäisiin vain yritysten erillisestä hakemuksesta. Esimerkiksi Ruotsissa toimenpiteet ovat huomattavasti vaikuttavammat, sillä Ruotsi on myöntämässä kaikille asianmukaisesti toimiville yrityksille maksunlykkäyksen työnantajamaksuihin, ennakonpidätyksiin ja arvonlisäveroihin kolmenkuukauden ajalta jopa 12 kuukaudeksi. Maksunlykkäykset voi saada taannehtivasti 1.1.2020 alkaen, mikä käytännössä mahdollistaa väliaikaisen veronpalautuksen.

Kaikkien yritysten voitava siirtää omalla ilmoituksella korottomasti jo määrättyjen ennakkoverojen eräpäivää 6 kuukaudella eteenpäin

Suomessa kaikille yrityksille tulisi mahdollistaa omalla ilmoituksella koroton eräpäivän siirtäminen jo määrättyjen yhteisöveron ennakoiden osalta kuudella kuukaudella eteenpäin. Tämä antaisi yrityksille aikaa uudelleen arvioida koronapandemian vaikutuksia verotettavaan tulokseen ja hakea mahdollisesti muutosta ennakkoveroihin.

Kaikkien yritysten on voitava siirtää omalla ilmoituksella arvonlisäveron ja työntekijöiden tuloveron ennakonpidätysten tilitysten määräpäiviä 6 kuukaudella eteenpäin.

Yritysten on myös voitava omalla ilmoituksellaan siirtää oma-aloitteisten verojen, kuten arvonlisäveron ja työntekijöiden tuloveron ennakonpidätysten, tilitysten määräpäiviä kuudella kuukaudella eteenpäin.

Veronmaksun lykkäämiseen liittyvät toimenpiteet on kohdistettava yleisesti kaikille yrityksille niiden oman ilmoituksen perusteella, eikä niihin tule sisällyttää erillistä harkintaa. Tilanteessa, jossa yritysten hätä on suuri, ei ole aika lisätä yritysten hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa. On myös huomioitava, että erillistä käsittelyä vaativat toimenpiteet voivat hankaloitua, jos henkilöresurssit, jotka käsittelyjä hoitavat sairastuvat.

Veronmaksujen lykkäämisessä on kysymys korottomasta maksuajasta, jonka tarkoituksena on estää yrityksiä joutumasta maksuvaikeuksiin. Toimenpiteillä on vaikutuksia vain verojen maksamisen ajankohtaan, ei määrään.

VALTION KANNETTAVA VÄLIAIKAISESTI TYÖNTEKIJÖIDEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN KUSTANNUKSET

Koronaviruspandemia on aiheuttanut kansanterveyttä uhkaavan poikkeustilanteen. Valtion tulee tukea yrityksiä ja kantaa väliaikaisesti kolmen kuukauden ajan vastuu työntekijöiden sairauspoissaolojen kustannuksista. Esimerkiksi Ruotsissa vastaaviin toimenpiteisiin on jo ryhdytty.

Koronavirusepidemia on aiheuttanut merkittäviä määriä sairauspoissaoloja sekä epäselviä tilanteita muun muassa karanteeneista ja omaehtoisista karanteeneista johtuen. On myös aivan oikein suositeltu, että työntekijät voisivat sairaustapauksen kohdalla jäädä kotiin omalla ilmoituksella tavallista pidemmäksi ajaksi. Valtion väliaikainen taloudellinen vastuu sairauspoissaolojen kustannuksista paisti tukisi työpaikkojen säilymistä niin myös hillitsisi koronaviruksen leviämistä.

TyEL ja YEL-MAKSUJEN SIIRTÄMINEN 6 KUUKAUDELLA

Hallituksen päätös TyEL ja YEL- maksujen maksuaikojen pidentämisestä väliaikaisesti kolmella kuukaudella sekä työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussääntöihin valmisteltavat poikkeukset ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä. Maksuaikojen pidentämisestä tulee kuitenkin tehdä pikaisesti uusi päätös, joka mahdollistaa maksuaikojen siirron kuudella kuukaudella.

Myös muiden lakisääteisten vakuutusmaksujen kuten työttömyysvakuutuksen maksuaikoja on pidennettävä. Työttömyysvakuutuksen maksuaikojen pidentämisellä ei Keskuskauppakamarin arvion mukaan ole suurta vaikutusta julkiseen talouteen.

RAHOITUS

Rahoitukseen liittyvät toimenpiteet ovat avainasemassa käyttöpääomien hiipuessa yrityksissä. Käynnissä olevat toimenpiteet ovat hyvä alku, mutta toimien mittaluokkaa on tarkasteltava tilanteen edetessä. Rahoitukseen liittyvissä toimenpiteissä, esimerkiksi Business Finlandin ja ELY-keskusten tarjoamaan rahoitukseen liittyen, on huomioitava käytännönläheisyys, selkeys ja nopeus. Tuen on oltava haettavissa sujuvilla palveluprosesseilla, nopealla aikataululla ja prosessiin liittyvän byrokratian on oltava mahdollisimman vähäistä.

Finnveran rooli ja toimet ovat merkittäviä yritysten auttamisessa kriisin yli. Finnveran valtuudet nostaa kotimaan rahoitusta 4,2 miljardiin nykyisestä noin kahdesta miljardista eurosta, on kannatettavaa. Finnveran edellytyksistä toimia on huolehdittava ja tilannetta seurattava.

Suomen Pankin päätös 500 miljoonan euron kriisipaketista yritysten rahoituksen turvaamiseksi sekä Finanssivalvonnan päätös sallia pankkien pääoma- ja likviditeettivaatimusten väliaikainen alittaminen ovat erittäin tervetulleita toimenpiteitä. Suomen Pankin toimenpiteiden mittaluokkaa on kuitenkin valmistauduttava arvioimaan uudelleen.

Myös liikepankkien tarjous lyhennysvapaista kuukausista pienille ja keskisuurille yritysasiakkailleen sekä asuntolaina-asiakkailleen on erinomainen. Keskuskauppakamari ehdottaakin, että hallitus kutsuu kaikki pankit neuvottelemaan yhteisistä toimista yritysten likviditeetin varmistamiseksi kevään aikana kysynnän ja kassavirran hiipuessa joillakin sektoreilla merkittävästikin.

Yritysrahoituksen kokonaisuutta on seurattava tiiviisti. Keskuskauppakamari tukee ministeri Lintilän yrityssektorin työryhmän työtä ja toivoo tilanteen edetessä nopeita ja vaikuttavia toimenpiteitä yritysten rahoituksen turvaamiseksi.

MUUTOKSET TYÖLAINSÄÄDÄNTÖÖN

Koronaviruspandemia on muodostanut akuutin kriisin monelle yritykselle, josta valmiuslain käyttöönotto on ilmeinen todiste. Jotta yritysten konkursseja voidaan estää ja työpaikat pystytään turvaamaan pitkällä aikavälillä, on välttämätöntä, että työntekijöiden lomautuksiin liittyvistä neuvottelu- ja ilmoitusajoista voidaan väliaikaisesti poiketa yhteistoimintalain 60 §:n mukaisesti.

Valtioneuvoston on pikaisesti tehtävä linjaus, että koronaviruspandemia on syy, jonka perusteella yhteistoimintalain poikkeustilanteisiin tarkoitettu 60:s §, voidaan ottaa käyttöön. Tarvittaessa poikkeuspykälän käyttöönotto on mahdollistettava lainsäädäntöä muuttamalla.

ELVYTYS

Akuutin kriisin jälkeen hallituksella on oltava valmiudet taloutta elvyttäviin toimenpiteisiin, jotta kriisin pitkäaikaiset haittavaikutukset koko yhteiskunnalle minimoidaan. Keskuskauppakamari julkaisee elvytystoimenpiteistä erillisen listan.