Yritysten kilpailukyvyn edistämisellä ja kasvulla Suomi nousuun
Kauppakamarien tavoitteena oli hallitusohjelma, jolla luodaan hyvä toimintaympäristö yrityksille. Työn kannattavuuden lisäämisellä, kasvua tukevalla verotuksella, sääntelyn purkamisella ja liikenteen infrastruktuurin parantamisella lisätään yritysten kilpailukykyä. Keski-Suomen kauppakamarin mukaan tavoitteet osin toteutuivat
Kauppakamarien keskeisiä vaatimuksia hallitusohjelmaan olivat julkisen palvelutuotannon avaaminen yksityisille yrityksille, tiukka säästöohjelma, valtionhallinnon uudistus konserniohjauksen suuntaan sekä veroasteen ja erityisesti työn verotuksen kääntäminen laskuun. Keskeisenä tavoitteena on myös saada liikenteen infrastruktuuri kuntoon. Tavoitteet toteutuivat osin hallitusohjelmaan muun muassa työn verotuksen ja sääntelypolitiikan selkeyttämisenä ja helpottamisena sekä varojen kohdistamisena liikenneinfran parantamiseen.
Hallitusohjelmassa kokonaisveroaste ei nouse ja työn verotusta kevennetään, minkä tarkoituksena on tukea työllisyyttä, talouskasvua ja ostovoiman lisääntymistä. Sosiaaliturvaa ja verotusta sovitetaan kannustinloukkujen purkamiseksi. Työn kannattavuuden lisääminen oli yksi tärkeimmistä kauppakamarien hallitusohjelmatavoitteista.
Yritysten näkökulmasta on tärkeää, että uusi veropolitiikka tähtää kasvun ja yrittäjyyden vahvistamiseen. Sen lisäksi ratkaisevaa kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi on säädöspolitiikan selkeyttäminen. Tavoitteena on turhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen sääntelyn nettomääräisellä keventämisellä sekä säädöksille vaihtoehtoisten ohjauskeinojen käytön lisäämisellä. Markkinoiden toimintaa, vapaata kilpailua ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankintaprosesseihin edistetään uudistamalla keskeistä lainsäädäntöä ja purkamalla kilpailua estävää toimialakohtaista sääntelyä. Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtajan Uljas Valkeisen mielestä sääntelyviidakon purkaminen on oikea suunta.
”Kauppojen aukiolojen vapauttaminen on oikea suunta. Olemme Keski-Suomessa hakeneet poikkeuslupia esim. kauppojen loppiaisen aukioloille vaihtelevalla menestyksellä. Perusteet ja rajoitukset ovat herättäneet kummastusta yrittäjissä”, sanoo Uljas Valkeinen.
Yrittämisen, omistamisen ja investointien verotuksen uudistamisen tavoitteena on tehdä Suomesta kilpailukykyisempi. Etenkin pk-yrityksiä auttaa maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys, eli yrityksen tarvitsee maksaa arvonlisävero vasta sitten, kun yritys on saanut maksun asiakkaalta. Muille kuin osakeyhtiöille otetaan käyttöön yrittäjävähennys, mikä tarkoittaa, että henkilöyhtiön ja elinkeinoharjoittajan verotuksessa veronalaiseksi tuloksi katsotaan aiemman sadan prosentin sijaan 95 prosenttia.
Nelostien jatkorakentaminen on yksi merkittävimmistä Keski-Suomen kilpailukykyä parantavista hankkeista. Keski-Suomen nelostien kehittämiselle on saatava osansa teiden korjaukseen osoitetusta rahoituksesta. Nelostie kuuluu TEN-ydinverkkoon ja on merkittävin väylä eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä.
”Nyt täytyy koota rivit entistä voimakkaammin Nelostien puolesta. Kehittämishankkeista siirrettiin 700 miljoonaa euroa perustienpitoon ja kehittämishankkeisiin vuosille 2017 – 2019 jäi vain 730 miljoonaa euroa. Nyt Keski-Suomen, Oulun ja Lapin kauppakamareiden ja talousalueiden on yhdistettävä voimansa Nelostien kehittämisen puolesta osana TEN-tieverkkoa ja pohjoista ulottuvuutta”, painottaa Valkeinen.