100 tarinaa kasvusta: Fimpec

Vahvat keskisuomalaiset juuret omaava Fimpec-konserni syntyi vuonna 2021, kun jyväskyläläinen projektinjohtoon erikoistunut Fimpec Oy, kouvolalainen suunnitteluyhtiö CTS Engtec Oy sekä energia-alan projektinjohtoon ja konsultointiin erikoistunut Fundacon Oy alkoivat toimia yhteisen Fimpec-nimen alla. Tällöin syntyi nykyinen Fimpec, joka on projektijohtamiseen ja suunnitteluun erikoistunut huippuosaaja, jonka toiminta laajeni vuonna 2023 myös johdon konsultointiin.

Fimpec-konserni on tähdännyt alusta lähtien kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tässä on myös onnistuttu. Vuonna 2020 Fimpecin edeltäjäyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 25,7 miljoonaa euroa ja niiden palveluksessa oli 260 henkilöä. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 2023 liikevaihto oli noussut 50,5 miljoonaa euroon ja henkilöstön määrä oli noin 440. Kasvu on tapahtunut sekä toiminnan laajenemisen että yrityskauppojen kautta.

Viime vuosina Fimpec on ollut mukana monissa tunnetuissa suurhankkeissa, kuten Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan rakentamisessa, suunnittelemassa Stora Enson Oulun tehtaan paperikoneen muuttamista kuluttajapakkauskartonkilinjaksi, ja toukokuun lopussa julkistettiin sopimus projektinjohtopalveluiden tarjoamisesta SSAB:n fossiilivapaan teräksen tuotantolaitoksen rakentamiseen Luulajassa. Keski-Suomessa Fimpec on mukana tällä hetkellä Hipposkeskus-hankkeessa ja Tourujoen kunnostamisessa. Aikaisemmin Fimpec on ollut rakennuttamassa Äänekosken biotuotetehdasta sekä tehnyt toteutussuunnittelun Rauhalahden voimalaitokseen.

”Hyvän kehityksen taustalla ovat onnistuneet strategiset valinnat ja asiakastyytyväisyys. Osaava ja kokenut henkilöstömme on onnistunut kerta toisensa jälkeen voittamaan tilauksia sekä pitämään asiakkaiden luottamuksen erittäin vaativissa projekteissa”, Fimpecin toimitusjohtaja Jukka Nieminen toteaa.

Tällä hetkellä Fimpec toimii kuudessa maassa, joissa sillä on yhteensä 13 toimipistettä. Jyväskylä on projektijohtamisesta ja rakennuttamisesta konsernissa vastaavan Fimpec PMO:n kotipaikka, ja lisäksi Jyväskylässä työskentelee merkittävä määrä suunnittelusta vastaavan Fimpec Engineeringin henkilöstöä. Yhteensä Jyväskylä on kotipaikka noin 80 Fimpecin työntekijälle.

Fimpec keskittyy puhtaaseen siirtymään ja energiaintensiivisiin aloihin

Vuonna 2023 Fimpec päätti hakea kasvua erityisesti teollisuuden puhtaan siirtymän tarjoamista mahdollisuuksista ja energiaintensiivisten alojen palveluista mukaan lukien akkuarvoketjuun liittyvät kaivannaiset ja kriittiset mineraalit. Nämä laajenevat markkinat tarjoavat Fimpecille parhaat mahdollisuudet kasvattaa liiketoimintaa kannattavasti tulevina vuosina.

”Strategiset valintamme linkittyvät markkinatilanteeseen. Puhtaan siirtymän markkinan potentiaalista saa kuvan Elinkeinoelämän keskusliitto, EK:n vihreiden investointien dataikkunasta, jonka mukaan energiamurrokseen liittyvien investointisuunnitelmien yhteenlaskettu summa oli kasvanut lähes 240 miljardiin euroon maaliskuussa 2024”, Nieminen perustelee.

Strategian toteuttamiseksi Fimpec laajensi ja terävöitti vuoden 2023 aikana energia-alan palvelutarjontaa. Sen lisäksi toiminta laajeni vuoden 2023 aikana myös liikkeenjohdon konsultointiin, mitä varten perustettiin Fimpec Consulting Oy tarjoamaan riippumatonta energiamurrokseen ja puhtaaseen siirtymään liittyvää neuvontaa yrityksille, jotka hakevat uutta suuntaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kasvun odotetaan jatkuvan

Kuluvana vuonna Fimpecin liikevaihdon kasvun odotetaan jatkuvan, kun edellisen vuoden panostukset ja niihin liittyvät strategiset valinnat alkavat tuottaa tulosta. Pääteemana vuonna 2024 on kannattava kasvu ja Fimpecin kasvustrategian toteuttaminen huomioiden markkinan ja investointiympäristön kehittyminen.

”Henkilökohtainen huoleni kohdistuu toimialan ulkoisiin tekijöihin Suomessa. Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä tulevaisuudessa erityisesti ulkomaisten sijoittajien silmissä on edelleen parannettava. On pidettävä huolta koulutustasosta, kustannuskilpailukyvystä ja työrauhasta, joiden avulla pystymme voittamaan investointeja Suomeen”, Nieminen toteaa.

Teksti: Maiju Hirvikallio


100 tarinaa kasvusta -sisältösarja

Kasvutarinat ansaitsevat tulla kuulluksi. Näitä meillä kyllä riittää, joten nyt annetaan kuulua ja kovaa. Keski-Suomessa osataan rakentaa kasvua, joten tuodaan se esiin!

Teksti on osa Kasvu- ja kansainvälistymisvaliokunnan käynnistämää 100 tarinaa kasvusta -sisältösarjaa, jonka tarkoituksena on tehdä keskisuomalaisia kasvutarinoita tunnetuksi, kannustaa muitakin kasvuun ja synnyttää kasvun kansaliike.