100 tarinaa kasvusta: Secapp

Secapp sai alkunsa vuonna 2011 osana yliopiston tutkimus- ja kehitysprojektia, jonka tavoitteena oli hyödyntää älypuhelimia kriisiviestinnässä. Yritys kaupallistui vuonna 2013 ja on sen jälkeen kasvanut ja kansainvälistynyt merkittävästi. Secapp tarjoaa ohjelmistopohjaisia ratkaisuja kriisi- ja poikkeustilanteiden hallintaan, ja sen palveluja käyttävät monet organisaatiot julkishallinnosta yrityksiin. Kasvua on vauhdittanut laaja-alainen yhteistyö kumppaneiden kanssa sekä kansainvälistyminen, ja vuonna 2023 Secappilla oli jo yli 1000 asiakasorganisaatiota.

Secappin tarina alkoi vuonna 2011 osana yliopiston tutkimus- ja kehitysprojektista. Projektin tarkoituksena oli selvittää, kuinka henkilökohtaisia laitteita kuten älypuhelimia voitaisiin hyödyntää vaaratilanteisiin liittyvässä kriisiviestinnässä. Edustajia oli mukana muun muassa palo- ja pelastustoimesta, poliisista, sairaaloista, oppilaitoksista sekä yksityiseltä puolelta kauppaketjuista ja apteekeista.

Secapp alkoi kaupallistua vuodesta 2013 alkaen, ja siitä lähtien yrityksemme toiminta on jatkuvasti kasvanut ja kansainvälistynyt. Vuonna 2014 tuotettamme käytettiin jo viestinnän ja hälyttämisen työkaluna talviolympialaisissa”, Secappin toimitusjohtaja Kari Aho kuvailee.

Secappille on myönnetty lukuisia palkintoja työstään: se on saanut muun muassa Euroopan komission Seal of Excellence -palkinnon, Kauppakamarin kyberturvallisuuspalkinnon, kansallisen turvallisuuden edistämistunnustuksia, Vuoden 2020 valtakunnallinen kasvuyritys -palkinnon (Kasvu Open) sekä Kauppakamarin Maineteko maailmalla -palkinnon.

Secapp kehittää ohjelmistopohjaisia varautumis-, viestintä-, hälytys- ja dokumentointiratkaisuja erityisesti kriisi- ja poikkeustilanteiden hallintaan. Sen toiminnan pääperiaatteena ja tavoitteena on parantaa turvallisuutta eri toimialojen organisaatioissa sekä laajemmin yhteiskunnassa edistämällä näiden organisaatioiden yhteistoimintaa poikkeusoloissa. Nykyisessä maailmantilanteessa, jossa infra- ja järjestelmähäiriöt, kyber- ja turvallisuusuhat sekä muut odottamattomat tilanteet ovat yhä yleisempiä, tarve Secappin kaltaisille viestinnän ja varautumisen ratkaisuille on suurempi kuin koskaan.

”Vuonna 2023 yli 1000 organisaatiota turvasi toimintaansa Secappilla, mukaanlukien erilaiset tuotantolaitokset, kiinteistöt, toimitilat, kriittisen infran ja turvallisuusalan toimijat, julkishallinto sekä viranomaiset. Yli 10 miljoonaa hälytystä lähetettiin Secappin välityksellä. Liikevaihtomme vuonna 2023 oli 4,1 miljoonaa euroa ja meillä työskenteli 48 henkilöä”, Aho kertoo.


Secapp on rakennettu kasvuyritykseksi alusta asti

Palvelua suunniteltaessa ja kehittäessä tarkoituksena on ollut tehdä se mahdollisimman skaalautuvaksi.

”Yhtenä tärkeänä kulmana on se, että lähdimme luomaan SaaS-palvelua, joka pystytään ottamaan käyttöön ilman uusia laitteita tai pitkäkestoisia projekteja. Tämä mahdollistaa nopean käyttöönoton ja sen, että palvelua voidaan tarjota lähes jokaiseen maailman kolkkaan”, Aho kertoo.

Palvelun toiminnallisuudet on mietitty siitä näkökulmasta, että se palvelee erilaisten organisaatioiden tarpeita laaja-alaisesti. Myös yliopiston projekti oli tärkeässä roolissa.

”Mukana olleilta sidosryhmiltä saimme tietää olennaisimmat vaatimukset, ongelmakohdat, sekä haasteet, joita ratkaisimme ja lähdimme viemään eteenpäin. Näiden haasteiden joukkoon kuuluivat mm. inhimilliset virheet kriisitilanteissa, ihmisten tavoitettavuus ja huomion herättäminen eri vuorokauden aikoina, sekä toimintaohjeiden, viestinnän ja tilannekuvan hajautuminen useisiin eri kanaviin, järjestelmiin ja prosesseihin”, Aho kuvailee.

Secappin visio on olla Euroopan johtava toimija kriittisen viestinnän ja hälyttämisen toimikentässä ja auttaa yhteiskunnan ja organisaatioiden turvallisuutta sekä sietokykyä erilaisia häiriöitä vastaan.

Eurooppalaisena toimijana myös riippumattomuus korostuu – kaikki ratkaisut ja palvelut eivät tule rapakon takaa.

Kasvuhakuisena organisaationa, jolla ei omat resurssit riitä ihan kaikkeen mahdolliseen, kokonaisuutta lähdettiin rakentamaan myös mahdollisten kumppaneiden avulla.

”Kartoitimme ja lähestyimme avaintoimijoita, joilla oli toimialalla liiketoimintaa. Yhdessä heidän kanssaan suunnittelimme yhteistoimintamalleja sille, kuinka he voisivat esimerkiksi jälleenmyydä ja markkinoida Secappia ja yhdistää siihen heidän omaa tuote- ja palveluvalikoimaansa. Tästä rakentui pohja meidän nykyisille kumppanimalleillemme ja toiminnan kasvattamiselle, jossa asiakas saa tarvittaessa laajemman kokonaisuuden, kuin vaikka pelkän järjestelmän.”

Matkan varrella Secapp on huomannut, että kotimaan markkinoilla on aidosti merkitystä.

”Moni pitää sitä usein pienenä “testimarkkinana”. Vaikka markkina ei ole valtava, sen rooli on silti tärkeä, sillä kotimarkkinassakin toimii globaaleja ja kansainvälisiä organisaatioita aina viranomais- ja julkishallinnon toimijoihin saakka. Suomen markkinoiden kautta pystytään edesauttamaan kansainvälistä toimintaa. Meille onkin ollut tärkeää tehdä jatkuvasti aktiivista liiketoimintaa Suomessa, jotta pystymme samalla ruokkimaan kansainvälistä kasvua.”

Aho kertoo, että osa asioista on mennyt suunnitelmien mukaisesti, osa ei.

"Olemme pyrkineet toimimaan ketterästi, eli olemme lähteneet kokeilemaan eri asioita ja katsoneet sitten tuloksia. Jos jokin asia ei ole toiminut, olemme laittaneet ruksin päälle ja korjanneet suuntaa. Täytyy olla kykyä mukautua. Kyky mukautua muuttuvaan markkinaan on usein myös etuna verrattuna isoihin toimijoihin.”

Myös yllätyksiä on tullut vastaan.

"Yrityksen alkuaikoina ne liittyivät esimerkiksi teknologia-alustojen muutoksiin ja Nokian laskuun, kun Secappin tuotekehitystä oltiin tehty aiemman symbian-alustan pohjalta ja nyt jouduttiin teknologiamurroksen myötä investoimaan nopealla aikataululla myös alustojen kehittämiseen Androidin ja iOS:in puolelle. Markkina ei myöskään ollut aluksi kovin kypsä Secappin kaltaiselle ratkaisulle, missä älypuhelimilla oli tärkeä rooli. Ensimmäisiin vuosiin liittyikin paljon markkinan rakentamista ja asiakkaiden tietoisuuden lisäämistä, kun vastaavia toimijoita ei vielä juurikaan löytynyt markkinoilta. Kesti pidempään kuin olimme alun perin arvelleet, että saimme toimintaa kannattavalle tasolle”, Aho avaa.

Kasvumatka on ollut paljon oppimista.

”Olemme oppineet kaiken mahdollisen mitä yrityksen elinkaareen tulee, aina perustamisesta siihen, miten selvitään startup-alkuvaihe, ja kuinka päästään tekemään kasvua ja kansainvälistymään. Miten yritykselle saadaan rahoitusta, miten rakennetaan kasvavaa organisaatiota, miten luodaan prosesseja sen ympärille? Näitä asioita on vaikea oppia koulun penkiltä, joten paljon on tullut käytännön tekemisen kautta. Kasvun myötä eteen tulee aina uusia asioita. Alkuvaiheessa ei ole vielä niin vahvoja toimintaa ohjaavia prosesseja tai sertifiointeja, jotka taas nykyään ovat avainasemassa ja niiden on pakko olla kunnossa.”

Kun organisaatio kasvaa ja uusia tiimejä syntyy, prosessien täytyy olla sellaiset, että ne palvelevat kaikkia.

”Yksi havaitsemistamme haasteista on se, että kaikki kestää monta kertaa pidempään kuin aluksi arvioimme. Täytyy löytää tavat pitää toiminta käynnissä, vaikka asiat eivät etenisi niin nopeasti kuin pitäisi. Kun rakentaa organisaatiota, on hankalaa osua kerrasta oikein. Meilläkin on välillä menty ääripäästä toiseen: olemme olleet hyvin matalan hierarkian organisaatio jossa ei ole kovin vahvoja prosesseja, mutta toisessa kasvun vaiheessa olemme käyneet toisessa ääripäässä, jossa toimintaa ohjaavat liiankin tiukat prosessit, jolloin sisäiset asiat alkavat syödä liikaa aikaa ja resursseja. Todellisuudessa itse liiketoiminta on kuitenkin muualla kuin talon sisällä, eli kumppaneiden, asiakkaiden ja ympäröivän maailman luona eikä siellä oman toimiston kellarissa.

Jos voisin tehdä jotain toisin, pyrkisin välttämään siiloja ja liian tiukkoja prosesseja. Varsinkin kasvavassa yrityksessä kokeneita tekijöitä valjastetaan usein perehdytystyöhön, kun enemmän pitäisi punnita, milloin se on oikeasti kannattavaa. Perehdyttämistä olisi voinut tehdä pienemmissä stepeissä siten, että henkilöt jotka ovat kovimpia tekijöitä joillain osa-alueella, esimerkiksi teknologiassa tai myynnissä, pystyisivät keskittymään siihen vahvemmin ja uusia tuotaisiin mukaan niin, että aikaa perehdyttämiseen ei mene niin paljon."

Aho kertoo, että oikeiden tekijöiden löytäminen oikeisiin positioihin on aina haastavaa.

”Vaikka lähtötilanteessa vaikuttaisi hyvältä, kaikki eivät ole täydellisiä matcheja. En ole varma, onko tähän oikeaa ratkaisua olemassa. Taaksepäin on helpompi katsoa, mutta itse rekrytoinnin hetkessä on hankala tietää, kuinka henkilöt löytävät paikkansa ja roolinsa organisaatiossa. Myös organisaatio elää ja muuttuu, kuin myös markkina ympärillä, ja henkilöstötarpeet sen mukana.”

Kansainvälistymisessä Secappia ovat auttaneet yhteistyöt muun muassa Business Finlandin, suurlähetystöjen sekä Kauppakamarin kanssa.

Yhtenä onnistumisena Aho pitää asioiden eteenpäin viemistä kumppanien ja yhteistyön avulla. Yhteistyöllä voidaan rakentaa hyviä kokonaisuuksia ja saada ovia auki asiakkuuksiin ja markkinoihin, jotka voisivat muuten kestää pidempään saavuttaa. Kumppanit eivät tietenkään tee kaikkea tähän liittyvää työtä, vaan molempien osapuolien pitää olla aktiivisia, ja silloin syntyy hyviä lopputuloksia.

Secapp on havainnut myös erilaiset kilpailut hyviksi.

”Esimerkiksi suuret organisaatiot saattavat hakea niiden kautta uusia ratkaisuja. Kilpailut voivat olla tapa saada jalkaa oven väliin suuriin organisaatioihin, joihin on muuten hankala päästä. Vaikka kilpailu ei johtaisi asiakkuuteen, niiden kautta voi silti saada arvokkaita ohjeita ja neuvoja siihen, mitä kannattaa edistää.”

Aholla on myös muutamia vinkkejä aloittaville yrityksille.

”Kannattaa miettiä kriittisesti, haetaanko heti rahoitusta esimerkiksi enkelisijoittajilta, pääomasijoittajilta tai muilta vastaavilta toimijoilta, vai keskitytäänkö sen sijaan aidosti rakentamaan liiketoimintaa. Aika on hyvin rajallista ja se tulisi kohdentaa sellaisiin toimenpiteisiin, joilla on suurin arvo juuri siinä hetkessä. Lisäksi tärkeä huomioida, että yrityksen alkutaipaleella sijoittajat ottavat yleensä melko suuren osuuden firmasta sijoitustaan vasten”, kertoo Aho ja muistuttaa:

”Myöhemmin neuvotteluasema taas kääntyy toisin päin: rahoittajat alkavat lähestymään yritystä kun näkevät, että sen liiketoiminta on järkevällä pohjalla - täten myös valinnan varaa juuri oikean sijoittajan löytämiseksi on paljon enemmän. Sijoittajaan, jos sellaista harkitsee, tulisi suhtautua kuin rekrytointiin - älä ota ensimmäistä, joka kolkuttaa ovelle, vaan vertaa tarjontaa aitoon tarpeeseen.”

Kotimaan markkinaan panostaminen on ollut Secapille tärkeä asia.

”Sitä kautta olemme saaneet onnistumisen kokemuksia, suosittelijoita ja referenssejä, sekä pystyneet rakentamaan järkevää liiketoimintaa Suomessa. Myös kohtaamiset ja keskustelut asiakkaiden kanssa ovat tuoneet meille arvokkaita näkemyksiä ja tietoa sen sijaan, että olisimme lähteneet suoraan soittelemaan toiselle puolelle maailmaa toiminnastamme. Kotimaassa tuloksia syntyy nopeammin, mikä tukee myös kansainvälistä kasvua”, Aho muistuttaa.

Asioita on hankalaa tehdä vain yksin. Merkitystä on sillä, millaisia henkilöitä yrityksessämme työskentelee ja on ympärillämme. Tukena ovat olleet muun muassa kumppanit ja organisaatiot kuten Kauppakamari, ELY ja Business Finland.

”Liiketoimintaa tehdään ihmisten kanssa ja ihmisten välillä. Ihmiset ovat menestyksen salaisuus. Oikotietä ei ole – menestys syntyy tukiverkostoista ja siitä, kun oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan. Menestyksestä täytyy ymmärtää, että sen takana on äärettömän kovaa ja pitkäaikaista työtä. Pikavoitot ilman kovaa työtä ovat yhtä harvinaisia kuin lottovoitot – joskus niin voi käydä, mutta todennäköisyydet ovat hyvin pienet. Olemme tehneet työtä päivästä toiseen säännönmukaisesti ja laadukkaasti, suurella panostuksella. Prosessia voisi osittain verrata myös urheiluun – toistot johtavat hyviin lopputuloksiin. Tärkeää on myös olla luottamuksen arvoinen. Kun asiakkaalle luvataan asioita, ne täytyy myös sitoutua tarjoamaan. Täytyy pitää huolta, että sekä omassa toiminnassa, että myös kumppaneiden ja asiakkaiden, on luottamuksen ilmapiiri jonka pystyy lunastamaan päivästä toiseen. Kun kyetään varmistamaan, että se mitä luvataan, se tehdään, voidaan rakentaa pitkäaikaisia asiakkuuksia, liiketoimintaa sekä tulevaisuutta.”


100 tarinaa kasvusta -sisältösarja

Keski-Suomen kauppakamarin Kasvu- ja kansainvälistymisvaliokunta on käynnistänyt 100 tarinaa -sisältösarjan, johon kutsumme yrityksenne mukaan. Haluaisitteko jakaa kasvutarinanne ja saada maksutonta näkyvyyttä Keski-Suomen kauppakamarin kanavissa? Kerro yrityksesi kasvutarina tai vinkkaa kyselystä yritykselle, jonka tarina ansaitsee tulla kuulluksi. Deadline on 15.10.2024.